Väitökset 2017
 
emma.jpg
Kuva: Emma Patrignani

Väitös: Oikeusvertaileva tutkimus edellyttää tutkijan eettisten lähtökohtien pohdintaa

13.11.2017

Emma Patrignanin äskettäin valmistuneen artikkeliväitöskirjan mukaan oikeusvertaileva tutkimus nostaa esiin useita tärkeitä teoreettisia kysymyksiä. Tutkija liittää muiden tieteenalojen kuten filosofian, yhteiskuntatieteiden, epistemologian ja antropologian aineksia oikeustieteeseen: toiseutta, käsityksiä pluralismista ja kontekstin merkitystä tarkastellaan tässä teoreettisena pohjana, jonka perusteella vertailija tekee metodologiset valintansa. Väitöskirjan mukaan vertailevuutta tulisi tarkastella tieteellisenä toimintana, joka pohjautuu kompleksisuusteoriaan ja joka pohtii epistemologisesti itse itseään.

Oikeusvertailua on kautta aikojen sävyttänyt suuri muuntuvuus. Toisinaan vertailu on seurannut valtavirtoja – esimerkiksi 1800-luvulla siihen viitattiin termillä Rechtsethnologie ja se sisälsi ensyklopedisia ja etnosentrisiä piirteitä, kun taas 1900-luvulla siihen vaikutti Pariisin kongressin aikana vallinnut innostunut luottamuksen ilmapiiri. Joskus taas sen kehitystä ovat ohjanneet satunnaiset henkilöhistoriat – esimerkiksi natsivaltaa USA:han paenneiden tutkijoiden kokemat haasteet uudessa oikeudellisessa ympäristössä.

Oikeusvertailu on perinteisesti keskittynyt lähinnä kansallisvaltioiden tuottamaan oikeudelliseen materiaaliin, mutta nykyään lakeja säädetään monilla tasoilla ja ne muodostavat pikemminkin verkoston kuin pyramidin. Vastatakseen globalisaation haasteisiin myös oikeusvertailun tulee muuntautua siten, että siihen sisältyy sekä ylikansallinen ulottuvuus että pienemmän mittakaavan normatiivisten ilmiöiden analyysi. Lisäksi tulee kehittää menetelmiä, joilla voidaan analysoida uusia normatiivisia rakenteita.

Viimeisten 30 vuoden aikana tieteenalalla on käyty syvällistä keskustelua oikeusvertailun perusteista, suunnasta, ja tarkoitusperistä. Vallalla on jyrkkiä erimielisyyksiä niin tieteenalan luonteesta, tavoitteista kuin perusteistakin: Onko kyseessä metodi vai tieteenala? Edistääkö oikeusvertailu tietoa vai käytännön toimintaa? Näiden lisäksi väitellään muun muassa seuraavista asioista: mikro- ja makrovertailu (kumpaa suositaan eri tilanteissa), funktionaalisuus (onko oikeusvertailu järkevä lähtökohta), strukturalismi (hyväksytäänkö se taustateoriaksi), erot/yhtäläisyydet (mihin keskitytään), tertium comparationis (mikä se olisi ja onko se vertailun kannalta tarpeellinen) ja tulkinta (käytännöt ja etiikka). Keskustelua on käyty myös siitä, ovatko oikeudelliset siirrännäiset ja oikeusjärjestysten yhtenäistämiset toteutettavissa ja suotavia.

Emma Patrignanin väitöskirjan "Otherness, Pluralism and Context – Underground Issues in Comparative Legal Studies" artikkelit tuovat oman lisänsä tähän keskusteluun keskittymällä oikeusvertailun perimmäisiin teoreettisiin näkökohtiin. Hän on soveltanut erityisesti Emmanuel Levinasin toiseuden käsitettä oikeusvertailuun ja vertailevan tutkimuksen etiikkaan. Hän on myös tutkinut oikeusteorian ja empiirisen oikeudellisen tutkimuksen haasteellista leikkauskohtaa ja käsitellyt oikeuspluralismin teoriaa. Hän on pohtinut kyseisen teorian (ja yleisemmin kaikkien analysointivälineiden) osuutta tiedon tuottamisessa, koska itse asiassa tiedonhakumme kohde sanelee, mihin näkemykseen päädymme. Hän on myös todennut, että muihin teorioihin verrattuna oikeuspluralismi on vähemmän taipuvainen omaksumaan väärin perustein yleispätevän oikeusteorian roolin. Viimeisessä artikkelissaan hän on vertaillut kahta Ranskan ja Saksan valtiosääntötuomioistuinten tekemää päätöstä, ja pääsisältö oli jälleen metodologiapainotteinen: hän kannattaa niin kutsuttua law-in-context lähestymistapaa ja vastustaa vahvoja yksinkertaistuksia. Patrignanin tavoitteena on lisätä yleistä tietoutta reduktionismiin ja yksinkertaistamiseen liittyvistä riskeistä. Hän pyrkii osoittamaan, että on tarpeen ymmärtää vertailun kohteena olevat lait ja kiinnittää huomiota vertaajan eettisiin lähtökohtiin.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Emma Patrignanin väitöskirja Otherness, Pluralism and Context – Underground Issues in Comparative Legal Studies tarkastetaan Oikeustieteen tiedekunnassa perjantaina 17.11.2017 klo 12.00. Väitöstilaisuus järjestetään Lapin yliopiston luentosalissa LS3. Osoite on Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Opponenttina toimii professori Geoffrey Samuel (Kent Law School) ja kustoksena toimii professori Jaakko Husa (Lapin yliopisto). Tervetuloa!

Tietoa väittelijästä

Emma Patrignani syntyi 28 elokuuta 1985 Ivreassa Italiassa, jossa hän myös suoritti ylioppilastutkinnon. Hän aloitti kandidaattivaiheen opintonsa Italiassa Trenton yliopiston oikeustieteen tiedekunnassa, jonka on perustanut arvostettu oikeusvertailun tutkija Rodolfo Sacco, ja vei ne päätökseen Saksassa Hampurin yliopistossa. Saksasta Patrignani palasi Trenton yliopistoon, jossa hän valmistui maisteriksi ja alkoi syventyä oikeusvertailun teoriaan. Hän suoritti myöhemmin toisen oikeusvertailun maisterin tutkinnon Pariisin yliopistossa, jossa hän myös toimi tutkijana Pierre Legrandin alaisuudessa. Suorittaessaan tohtoriopintoja hän vietti paljon aikaa sekä Ranskassa että Saksassa.

Lisätietoja

Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapin yliopistokustannus, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Emma Patrignani: Otherness, Pluralism and Context - Underground Issues in Comparative Legal Studies. Acta Universitatis Lapponiensis 361. ISBN 978-952-337-030-2. ISSN 0788-7604. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017. Verkkoversio (PDF). Acta electronica Universitatis Lapponiensis. 228. ISBN 978-952-337-031-9. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä & kielikeskus/J-EK & AT
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK