Väitökset 2014

Väitös: Opettajasta ei koskaan tule valmista

11.2.2014

Ammatillisen opettajan on oltava sekä opettamansa alan asiantuntija että vuorovaikutuksen taitaja, joka kykenee tukemaan opiskelijoiden oppimista ja kasvua. Opiskelijoiden lisäksi opettaja kommunikoi työssään oppilaitoksen sidosryhmien ja yritysmaailman kanssa. KTM Anne Koski-Heikkinen on tutkinut kasvatustieteiden väitöskirjassaan ammatillisen opettajuuden haasteita ja hahmottanut käytännön malleja siihen, miten opettajat voivat suoriutua työstään menestyksekkäästi ja uupumatta.

Koski-Heikkinen on luonnostellut väitöksessään ideaalia ammatillista opettajuutta ammatti-identiteetti- ja auktoriteettikäsitteiden avulla. Tutkimusaineistot muodostuvat kahdentoista ammatillisen opettajan ja kuudenkymmenenviiden ammattikoululaisen tarinoista, joissa he kuvaavat ammatillisen opettajan työtä sekä sen kehittymistä.

Erityisesti opiskelijoiden tarinat osoittavat, että opettajan myönteinen ja persoonallinen suhtautuminen omaan työhönsä heijastuu koko oppimisympäristöön ja edesauttaa opiskelijoiden koulussa viihtymistä. Perusratkaisu ei ole monimutkainen: opettajien olisi koettava, että työ on mielekästä ja siinä on riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa omaa persoonallisuutta.

– Näin koulu ja sitä ympäröivä oppimisympäristö koetaan kaikkien osapuolten turvallisena kohtaamispaikkana, jonne on kiva tulla ja jossa opitaan tuloksekkaasti. Opettaja osallistuu työllään koko ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, Koski-Heikkinen sanoo.

Ammatillisessa oppilaitoksessa on siis tilaa persoonille. Opettajien ei tarvitse olla yhdestä muotista valettuja.

– Opiskelijat kokevat opettajansa persoonallisen työotteen oppimisilmapiiriä ja vuorovaikutusta erityisesti edistävänä tekijänä.


Opettaja ei valmistu koskaan täysin

Anne Koski-Heikkisen mukaan opettajan ammatti-identiteetti kehittyy koko työuran ajan tulematta koskaan täysin valmiiksi. Jokainen sekä oppii että käsittää itsensä uusilla tavoilla myös uran myöhemmissä vaiheissa.

– Ammatti-identiteetin keskeneräisyyden tiedostaminen sekä sen hyväksyminen vaativat opettajalta paljon ja riittämättömyyden tunteilta ei voida välttyä. Tästä johtuen opettajille olisi löydettävä aikaa ja työkaluja itsensä sekä ammatti-identiteettinsä tietoiseen kehittämiseen. Kehittymis- ja kehittämistyön tulisi alkaa järjestelmällisesti jo opettajakoulutuksen aikana ja jatkua säännöllisesti koko työuran ajan, Koski-Heikkinen esittää.

– Mitä paremmin opettaja oppii tuntemaan itseään ja suhdettansa toimintaympäristöönsä sekä tunnistamaan ja perustelemaan omaa toimintaansa opetustilanteissa, sitä helpompaa hänen on tehdä opetustyötään myönteisesti omana persoonanaan sekä kehittyä työssään ja kehittää sitä.


Vuorovaikutuksen ammattilainen

Opettajan mahdollisuus pohtia ja avata omaa ammatillista identiteettiään ja siihen liittyvää osaamista on hyvin ajankohtainen aihe koulumaailmassa: opettajuuteen liittyvät vaatimukset ovat jatkuvassa kasvussa. Nykyisessä opettajan työssä korostuvat esimerkiksi – opettajan yksioikoisen auktoriteettiaseman sijaan – monipuoliset vuorovaikutustaidot. Merkittävä osa opettajan osaamista on vuorovaikutuksen tunnistaminen, tiedostaminen ja edistäminen, siis myös omien sosiaalisten taitojen tietoinen kehittäminen.

– Opettajan on oleellista oppia tiedostamaan, mitä suhteessa opiskelijaan tapahtuu ja miten tuo suhde saataisiin toimimaan mahdollisimman tuloksekkaalla tavalla niin, että syntyisi puolin ja toisin arvostavia kohtaamisia. Tällöin opiskelija oppisi tehokkaasti ja opettaja olisi tyytyväinen omaan työhönsä ja kokisi, että hänen auktoriteettiaan ja asemaansa arvostetaan.

– Ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä ylipäätään opiskelijoiden ääntä tulisi kuunnella enemmän; mitä he ajattelevat opetustyöstä ja oppilaitoksen toiminnasta sekä miten sitä voitaisiin kehittää. Opiskelijoiden ajatukset eivät saisi jäädä vain toteamisen ja kirjaamisen tasolle, vaan ne tulisi ottaa kehittämistyön järjestelmälliseksi osaksi. Samoin olisi aiheellista suunnata huomiota ammatillisten oppilaitosten johtamiseen, miten se on todellisuudessa rakentunut ja voitaisiinko erilaisilla osallistavan johtamisen malleilla edesauttaa opettajien ammatillisen identiteetin kehittymis- ja kehittämistyötä, Koski-Heikkinen sanoo.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

KM Anne Koski-Heikkisen väitöskirja Ammatillisen opettajan identiteetti ja auktoriteetti – Ammatilliset opettajat ja opiskelijat ideaalia ammatillista opettajuutta etsimässä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.2.2014 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.


Taustatietoja väittelijästä:

Ammatillinen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja Anne Koski-Heikkinen on syntynyt Kuusamossa 1962 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kuusamon lukiosta vuonna 1982. Koski-Heikkinen valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 2007. Hän on työskennellyt ammatillisena opettajana lähes kaksi vuosikymmentä ja toiminut vuodesta 2008 lähtien Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa opinto-ohjaajana ja vuoden 2013 alusta myös koulutuspäällikkönä.


Lisätietoja:

Anne Koski-Heikkinen
P. 040 536 9012
anne.koskiheikkinen (at) gmail.com

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Anne Koski-Heikkinen: Ammatillisen opettajan identiteetti ja auktoriteetti – Ammatilliset opettajat ja opiskelijat ideaalia ammatillista opettajuutta etsimässä. Acta Universitatis Lapponiensis 271. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2014. ISBN 978-952-484-708-7. ISSN 0788-7604.


LaY / Viestintä / TN