Väitökset 2015

Väitös: Opetusharjoittelun ohjaukseen konkreettisia kehittämisvälineitä

15.9.2015

Ammatillisen osaamisen vaatimukset muuttuvat alati, mikä haastaa opettajia kehittämään opetustyötään. KM Sirpa Perunka tutki väitöstyössään ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen ohjaavien opettajien käsityksiä ohjauksesta. Perunka määritteli niiden pohjalta kolme ohjausulottuvuutta, jotka tarjoavat käytännöllisiä ja teoreettisia välineitä opettajuuden kehittämiseen ja tiedostamiseen.

Opetusharjoittelu on olennainen osa opettajan pedagogisia opintoja. Harjoitteluun kuuluu keskeisenä osana reflektiivinen itsearvioiti, kriittinen itsetietoisuus ja ohjaus. Sirpa Perungan tuore väitöstutkimus osoittaa, että opettajilla on vaihtelevia käsityksiä ohjaustyöstä ja he siirtävät omia käsityksiään ja uskomuksiaan opettajuudesta ohjattavilleen.

– Opettajien ja ohjaajien toiminta pohjautuu usein hiljaiselle tiedolle ja piiloisille käsityksille. Opettajankoulutuksessa ohjaajien olisi tärkeää tiedostaa toimintansa perusteet ja puhua niistä, Sirpa Perunka sanoo.

Perunka tutki väitöksessään ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen ohjaavien opettajien käsityksiä ohjauksesta. Hän haastatteli tutkimukseensa Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun harjoitteluverkoston ohjaavia opettajia. Heistä osa oli toiminut ohjaavana opettajana myös muiden opettajakorkeakoulujen sekä yliopistojen opetusharjoitteluissa. Ohjaajahaastattelujen analyysin pohjalta Perunka muodosti ohjauskäsityksistä kolme ulottuvuutta.


Kolme ohjausulottuvuutta

Sirpa Perungan analysoimat ohjaavien opettajien kolme ohjauskäsitystä ovat praktinen, humanistis-konstruktivistinen ja tutkiva dialoginen ohjausulottuvuus. Näistä praktista ohjausulottuvuutta edustavat ohjaajat pyrkivät ohjaamaan etenkin käytännön työssä tarvittavaa opetusmenetelmällistä osaamista välittömällä palautteella opetustuokioista.

Humanistis-konstruktivistista ohjausulottuvuutta edustavat ohjaajat pyrkivät puolestaan tukemaan opettajaopiskelijoiden autonomisuutta ja persoonallisen opettajuuden kehittymistä vastavuoroisesti. Tutkivassa dialogisessa ohjausulottuvuudessa ohjaaja ja ohjattava osallistuivat tasavertaisina ohjausprosessiin pyrkien tietoisesti kehittymään opettajina.

– Näistä kutakin ohjaustapaa tarvitaan sen mukaan, missä vaiheessa opettajaopiskelijat ovat omassa opettajuuden kehittymisessään, Perunka kertoo.

Ohjausulottuvuuksia voidaan Perungan mukaan hyödyntää oman ohjaustoiminnan tiedostamisessa ja kehittämisessä:

– Pelkkä opettajakokemus ei välttämättä takaa tehokasta opetusharjoittelun ohjausta. Tiedostettuaan uskomuksensa opettaja ja ohjaaja voivat kehittää opettajuuttaan ja opetuksen käytäntöjään. Tiedostaminen mahdollistaa käsitysten kriittisen tarkastelun ja niiden muuttamisen tarvittaessa, Perunka sanoo.


Kohtaaminen edistää ohjauksen onnistumista

Opetusharjoittelun ohjauksen onnistumisessa on Sirpa Perungan mukaan tärkeää opettajaopiskelijan ohjaustarpeiden ja ohjaavan opettajan ohjauksen kohtaaminen.

– Opettajaopiskelijoiden odotuksia tarkastelevissa tutkimuksissa on ilmennyt heidän ohjaustarpeensa toisaalta opetuksen käytännön asioihin, toisaalta emotionaaliseen tukeen, Perunka kertoo.

Onnistunut ohjaussuhde edellyttääkin hänen mukaansa turvallista ja kehittävää ohjaussuhdetta, minkä muodostuminen vaatii aikaa, avoimuutta, suvaitsevaisuutta ja toisen ihmisen kunnioittamista.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Kasvatustieteen maisteri Sirpa Perungan väitöskirja "Tässä on hyvä syy ammatillisesti keskustella". Ohjaavien opettajien käsityksiä opetusharjoittelun ohjauksesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 18. syyskuuta klo 12, luentosalissa 10, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Jyrhämä Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Anneli Lauriala Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Taustatietoja väittelijästä:

Sirpa Perunka
Kuva: Marko Junttila

Sirpa Anitta Perunka, o.s. Saarelainen (s. 1964 Rovaniemellä) on suorittanut ylioppilastutkinnon Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa vuonna 1983. Hän on valmistunut lastentarhanopettajaksi Oulun lastentarhanopettajaopistosta vuonna 1987 ja kasvatustieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 1993. Opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 1999.

Perunka on työskennellyt projektipäällikkönä ja lehtorina Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 1994–2001 hän on toiminut tuntiopettajana Rovala-Opistossa sekä koulutussuunnittelijana ja etäohjaajana Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa.


Lisätietoja:

Sirpa Perunka
sirpa.perunka (at) perunka.com
P. 040 569 3958


Julkaisun tiedot:

Sirpa Perunka: "Tässä on hyvä syy ammatillisesti keskustella". Ohjaavien opettajien käsityksiä opetusharjoittelun ohjauksesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 310. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2015. ISNB 978-952-484-850-3. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 178. ISBN (pdf) 978-952-484-851-0. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ