Oppilaiden koulumenestys paranee, kun he saavat opiskella paikalliskielellään tai äidinkielellään. Ghanan kielipolitiikka edellyttääkin paikalliskielten käyttöä perusopetuksessa aina kolmannelle luokalle asti. Osei Twumasi Ankrahin mukaan sen toteutuminen on kuitenkin vaikeaa asenteiden sekä rakenteellisten ja logististen haasteiden vuoksi.

Väitöstyössään Twumasi Ankrah tutki kasvatusalan asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mistä historiallisista ja filosofisista perusteista lähtien ghanalainen kielipolitiikka koulutuksen perusasteella on muotoutunut. Tutkimuksen toinen tavoite oli tarjota parannusehdotuksia kouluihin oppimisen parantamiseksi. Hän tutki myös Ghanan kielipolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa opetuksessa perusopetuksen asiantuntijoiden käsitysten valossa.


Äidinkieli olennaista erityisesti koulunkäynnin alkuvaiheessa

Osei Twumasi Ankrahin tutkimuksen mukaan äidinkieli koetaan olennaisena osana koulutusta, ja sen painoarvo nähdään erityisen suurena ensimmäisillä luokilla. Äidinkielen oppiminen heijastuu oppilaiden kykyyn ymmärtää todellisuutta ja sen käsitteitä.

– Monet oppilaista kertoivat, että äidinkieli auttaisi heitä sisäistämään opetusta paremmin. Useat kuitenkin ajattelevat, että myös englannin kielen oppiminen on tärkeää monista syistä, Twumasi Ankrah kertoo.

Vieraan kielen pitkään jatkunutta käyttöä perusteltiin mahdollisuudella olla yhteydessä ulkomaailmaan. Vieraan kielen vahvan harjoittamisen toivottiin tukevan Afrikan maiden globalisoitumista. Niinpä sekä kasvatusalan asiantuntijoiden että poliittisten päätöksentekijöiden ja kansalaisten mielipiteet suosivat englannin kieltä, joka on aiempien hallitsijoiden kieli Ghanassa.

– Tutkimuksessa selvisi myös, että taloudelliset rajoitteet sekä logistiikan, valvonnan ja seurannan puutteet asettavat haasteita kielipolitikan toteuttamiselle, Twumasi Ankrah huomauttaa.

Twumasi Ankrah suositteleekin Ghanan koulutuspalvelulle ja Ghanan hallitukselle, että ne sitoutuisivat noudattamaan ghanalaista kielipolitiikkaa. Hän esittää lisäksi, että paikallisia kieliä käytettäisiin opetuskielinä alaluokilla, kun taas englantia opittaisiin kouluaineena, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen muun maailman kanssa. Näin voitaisiin tuottaa laadukkaampaa koulutusta, mikä on minkä tahansa koulutuspolitiikan perimmäinen tavoite ja siten myös tärkeää kansalliselle kehittymiselle.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

MA Osei Twumasi Ankrahin väitöskirja Education Experts’ Persceptions of the Ghanaian Language Policy and Its Implementation tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 26.8.2015 kello 12 alkaen luentosalissa 10. Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Lasonen Jyväskylän yliopistosta ja Etelä-Floridan yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:



Osei Twumasi Ankrah valmistui kasvatustieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2001 Cape Coast Ghanan yliopistosta. Hän on työskennellyt eri tehtävissä opettajana ja koulutuksen johtajana Ghanassa 1970-luvulta lähtien.


Lisätietoja:

Osei Twumasi Ankrah
P. +358 46 567 8909
twumco (at) gmail.com

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi.


Julkaisun tiedot:

Osei Twumasi Ankrah: Education Experts’ Persceptions of the Ghanaian Language Policy and Its Implementation. Acta Universitatis Lapponiensis 308. ISBN 978-952-484-846-6. ISSN 0788-7604. Verkkoversiona (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 176. ISBN (pdf) 978-952-484-847-3. ISSN (pdf) 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ