Hallintotieteen maisteri Maija-Liisa Eskelisen väitöstutkimuksen mukaan porotalouden keskeisimmät ongelmat kiteytyvät valtion organisoimaan paliskuntajärjestelmään sekä erityisesti Paliskuntain yhdistykseen ja poronhoitolakiin.
| Maija-Liisa Eskelisen tutkimuksen mukaan valtion sääntelyyn perustuva paliskuntajärjestelmä on rakennettu 1900-luvun alkuvuosikymmenten olosuhteisiin ja toimintaympäristöön. Paliskuntain yhdistystä ei ole kehitetty muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti, vaan se toimii edelleen perustamisajan mukaisella toimintatavalla, rakenteella ja vuorovaikutussuhteilla. |
 |
– Poronhoitolakia on uudistettu, mutta muutokset eivät ole lisänneet porotalouden elinvoimaa. Sen sijaan valtion työntyminen porotalouskäytänteisiin sekä Paliskuntain yhdistyksen ja poronhoitolain jälkeenjääneisyys ovat vuosikymmenten ajan hidastaneet porotalouden kehittymistä. Ei ole mikään ihme, että poronhoito on ajautunut viimeisten vuosikymmenten aikana ongelmasta toiseen, Maija-Liisa Eskelinen sanoo.
Ongelmien taustalla on toimintatapa, jossa suunnittelu, johtaminen ja käytännön poronhoito on erotettu toisistaan. Näin toimittaessa porotaloustoimijoilla ei ole käsitystä porotalouden kokonaisuudesta eikä mahdollisuutta toimia kannattavasti ja kilpailukykyisesti.
– Porotalousyrittäjien ongelmat kiteytyvät ennen kaikkea johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun, sillä nämä tehtävät on rajattu nykyisessä järjestelmässä porotalousyrittäjien tehtävien ulkopuolelle, Eskelinen sanoo.
Eskelisen mukaan porotalouden kannattavuuden nostamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi porotalouden on organisoiduttava uudella tavalla. Kilpailukykyisen porotalouden saavuttaminen edellyttää tuotantotalouteen perustuvien ansaintatapojen muuttamista palveluliiketoimintaperusteisiksi.
– Käytännössä muutos merkitsee sitä, että tulevaisuudessa poromiesten varmin tulo toimintojen ylläpitämiseen saadaan asiakkailta. Toki kannattavuus edellyttää myös poromiehiltä vastuullista yrittämistä, Eskelinen sanoo.
Poromiehen tärkein resurssi ja sidosryhmä ei ole enää suku, vaan se on asiakas. Asiakas päättää, millainen porotalous menestyy ja millaista porotalous on tulevaisuudessa. Lisäksi porotalouden menestyminen edellyttää valtion vetäytymistä taka-alalle sekä vallan ja vastuun siirtämistä yrittäjille, Eskelinen sanoo.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Hallintotieteen maisteri Maija-Liisa Eskelisen väitöskirja Palveluliiketoiminnan organisoituminen porotaloudessa tarkastetaan Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnassa perjantaina 8.9.2006 klo 12.00, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Juhani Nikkilä Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Antti Haahti Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Maija-Liisa Eskelinen on suorittanut hallintotieteen maisterin tutkinnon Lapin yliopistossa 1997. Sen jälkeen hän on tehnyt tutkimustyötä ja toiminut muun muassa matkailun tutkimus- ja yliopettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän toimii liiketoiminnan opettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.
Lisätietoja:
Maija-Liisa Eskelinen
Puhelin 040 778 5451
LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi
Valokuva: Niina Huuskonen