Muotoilun ajattelumalleja, prosesseja ja menetelmiä hyödynnetään nykyään yhä monimutkaisempiin kehittämisen kohteisiin, kuten esimerkiksi vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Usein osana tällaisia kehittämisprojekteja järjestetään työpajoja, joissa hyödynnetään palvelumuotoilua ja joihin eri osapuolet sekä sidosryhmät kutsutaan. Toiminnan lisääntyessä tarvitaan laajempaa ymmärrystä työpajatyöskentelyn mahdollisuuksista ja rajoitteista. TaM Essi Kuure perehtyy aiheeseen väitöskirjassaan “Service Design Workshops in Design Practice”. Hän avaa työpajojen roolia muotoilutoiminnassa sekä osallistujien erilaisia rooleja ja kokemuksia – ja siirtää näin huomion prosessien ja menetelmien tarkastelusta ihmisiin.
Työpajatyöskentely kuuluu usein palveluiden kehittämiseen sekä organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella. Osana palvelumuotoilutoimintaa työpajat mahdollistavat paljon. Ne tarjoavat osallistumismahdollisuuden monille eri toimijoille. Ne innostavat ja opettavat muotoilun menetelmiä ja tekemisen tapoja. Ne aktivoivat yhteisöjä ja organisaatioita yhteisesti kehittämään toimintaansa. Ennen kaikkea ne tarjoavat Kuuren mukaan mahdollisuuden siihen, että laaja ihmisjoukko voidaan tutustuttaa muotoilun maailmaan. Työpajoissa on siis potentiaalia, mutta ne eivät automaattisesti tee kehittämisestä parempaa tai laadukkaampaa.
Tarkastelun kohteena ihminen
Yleisesti muotoilutoiminnan tavoitteena on aina muutos, kehittäminen ja arjen sujuvuus. Palvelumuotoilussa taas korostuu useiden erilaisten näkökulmien huomioiminen ja mukaan ottaminen, koska palvelut ovat luonteeltaan monimutkaisia ekosysteemejä, joiden osat vaikuttavat toisiinsa.
– Osallistuvat ihmiset tuovat mukanaan osaamisensa, aikansa ja kokemuksensa – koko identiteettinsä. Nämä ymmärtäen, nähden ja hyödyntäen luodaan yhteisöllistä muotoilutoimintaa, jolloin yhteiskehittäminen on mielekästä ja lopputulokset tarkoituksenmukaisia, korostaa Kuure.
Kuuren tutkimuksen painopiste on nimenomaan ihmisissä ja heidän kokemuksissaan palvelumuotoilutyöpajoista. Tarkasteltavana ovat neljän alatutkimuksen myötä muotoilun opiskelijat ja opettajat, ammattilaiset sekä työpajojen osallistujat yksilöinä ja yhteisöinä.
Tutkimuksen tuloksia Kuure esittelee kolmesta eri näkökulmasta: akateemisesta, ammatillisesta ja käytännönläheisestä. Hänen mukaansa palvelumuotoilutyöpajat voidaan nähdä yhtenä keskeisenä tapana tehdä muotoilua ja muotoilun tutkimusta yhteisöjen kanssa. Tutkimuksen pohjalta luodut viitekehykset ja mallit tarjoavat käytännön esimerkkejä muotoilun opettamiseen työpajojen avulla ja työpajojen järjestämiseen osana palvelumuotoilua, erityisesti yhteisöjen kanssa toimittaessa.
Kuva: Osallistuvat ihmiset muodostavat palvelumuotoilutyöpajan, jossa on otettava huomioon monenlaiset näkökulmat sekä käytännöt.
Käytäntölähtöistä työtä yhteisen hyvän muotoilemiseksi
Kuuren kuvaillessa omaa tutkimustaan yksi sana kiteyttää paljon: käytäntölähtöinen. Sekä tutkimuksen toteuttamisen tapa että muotoilun kohde kytkeytyvät tähän termiin. Palvelut voidaan nähdä ihmisten arjessa käytänteinä, jotka konkretisoituvat päivittäisissä toimissa. Sitä kautta ne juurtuvat syvälle ihmisten elämäntapoihin sekä laajemmin kulttuureihin ja yhteiskuntaan.
– Niinpä palveluiden muotoileminen kytkeytyy aina paikalliseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Muotoilijalta vaaditaan käytännönläheistä kykyä navigoida yhteisöjen kanssa monimutkaisten tilanteiden läpi, moniarvoisuus ja monimuotoisuus huomioiden, kertoo Kuure.
Työskentelyn myötä sovitetaan yhteen tavoitteita ja näkökulmia, puhutaan vaikeistakin aiheista ja unelmoidaan. Kuuren mukaan painopiste ei ole yksimielisyyden löytymisessä vaan pikemminkin mielipiteiden, kokemusten ja näkemysten rinnakkaiselossa. Työpajoissa tehdään yhdessä näkyväksi sitä, millaista elämä – tai ainakin kehitettävä palvelu – voi tulevaisuudessa olla, eli muotoillaan ”yhteistä hyvää”.
Työpajat tarjoavat mahdollisuuden nähdä muotoilun ja palvelun välittömän lopputuloksen yli. Niiden kautta on mahdollista keskittyä muotoilutoimintaan laajempana ilmiönä sekä sulauttaa muotoilun toimintatapa osaksi paikallista kontekstia erityispiirteineen.
Kansainvälinen empiirinen aineisto
Kuure on pyrkinyt tutkimaan työpajoissa tapahtuvaa muotoilutoimintaa mahdollisimman laaja-alaisesti. Hän on itse toiminut työpajoissa tutkija-toimija-muotoilijana, vaihdellen rooliaan osallistujasta fasilitoijaan ja opettajasta yhteiskehittäjään.
Kuure tarkastelee työpajoja erilaisissa konteksteissa ja eri maissa. Empiiristä tietoa hän on kerännyt useilla muotoilun kursseilla, konferensseissa, Participatory Development with Youth (PARTY) -hankkeen aikana sekä siinä toteutetuissa tutkijavaihdoissa Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan sekä ”Hyvä elämä kylissä” -muotoilukilpailussa Rovaniemellä.
Tietoa väittelijästä
Essi Kuure on palvelumuotoilun tekijä, tutkija ja kouluttaja. Hän valmistui taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2010, tehden pro gradu -työnsä palvelumuotoiluun keskittyen. Kuure on palvelumuotoillut opiskelijoiden, organisaatioiden ja tutkimusryhmien kanssa Suomessa sekä ulkomailla yli kymmenen vuotta.
Lapin yliopistossa hän on työskennellyt suunnittelijana ja projektikoordinaattorina kymmenissä palvelumuotoilun hankkeissa, nuorempana tutkijana ”Kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelmassa” ja ”Palvelumuotoilun tutkimusryhmässä” sekä teollisen muotoilun yliopisto-opettajana Taiteiden tiedekunnassa. Työssään Kuure on keskittynyt erityisesti osallistavaan muotoilutoimintaan, yhteiskehittämiseen sekä palveluprototypointiin. Erityisesti hän innostuu palvelumuotoilussa kokeiluista, eli hetkistä, jolloin idea alkaa konkretisoitua, mutta kaikki on vielä mahdollista.
Katso Essi Kuuren YouTube-video, jossa hän esittelee väitöstutkimustaan (englanniksi): https://youtu.be/jUjL8M87zqc
Tietoa väitöstilaisuudesta
Väitöskirja “Service Design Workshops in Design Practice” tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan suostumuksella Esko ja Asko -salissa (F-siipi), perjantaina 13. marraskuuta 2020 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii tohtori ja Lead Service Designer Kirsikka Vaajakallio Hellon palvelumuotoilutoimistosta ja kustoksena professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Väitöstä voi seurata verkossa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Petronellassa (COVID-19 tilanteen sen salliessa).
Lisätietoa
Essi Kuure
essi.kuure(at)ulapland.fi
+358 40 4844407
Tietoa julkaisusta
Essi Kuure: “Service Design Workshops in Design Practice”. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 294, ISBN 978-952-337-235-1, ISSN 1796-6310, Lapin yliopisto, Rovaniemi 2020.
Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-235-1