Kasvatustieteen maisteri Heikki Ervast käsittelee väitöstutkimuksessaan, millainen on perusopetuksen tulevaisuus Lapissa koulutuksen asiantuntijoiden käsitysten mukaan. Tutkimuksessa hahmottuu tulevaisuuskuva, joka edellyttää mittavia muutoksia niin koulutuksen järjestämiseen, sen perusteisiin kuin myös itse pedagogiikkaan.

– Perusopetuksen oppilasmäärät vähenevät Lapissa 27 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja se pakottaa katsomaan opetuksen järjestämistä uudella tavalla yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden nimissä, Heikki Ervast toteaa.

– Käytännössä kuntien rooli erillisinä toimijoina kyseenalaistuu. Tulevaisuudessa on siirryttävä kouluverkkoajattelusta oppimisverkkoajatteluun, jossa perusopetus järjestetään kuntien, seutukuntien ja jopa kansainvälisenä yhteistyönä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sivistysalueiden muodostamista seutukunnallisena tai maakunnallisena yhteistyönä sekä kuntien yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä ja toteutuksessa, Ervast sanoo.

Kun opetuksen järjestämisen tavat muuttuvat, on uudistettava myös opetussuunnitelmia, opetuksen ja oppimisen tapoja sekä opettajankoulutusta.

– Tulevaisuudessa opetusryhmät muodostetaan ja niitä opetetaan yhteistoiminnallisesti. Tällöin opettajan rooli muuttuu yhä ohjaavammaksi ja yhteisopettajuuteen pohjautuvaksi. Samalla oppiminen on entistä vahvemmin yksilöllistä: opinnoissa esimerkiksi edetään omaan tahtiin, vuosiluokkiin sitomattomasti ja sellaisin käytännöin, joissa yksilölliset tuen tarpeet huomioidaan, Ervast tiivistää.

– Myös opettajankoulutusta tulee uudistaa vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristöä. Lisäksi on keskeistä kehittää oppilaiden oppimis- ja opiskelutaitoja sekä opettajien taitoja niiden ohjaamisessa.

Tämä kaikki edellyttää Ervastin mukaan uusia toimintatapoja, jotka perustuvat digitaalisuuteen ja etenkin tekoälyn hyödyntämiseen.

Digitaalinen kehitys muutoksen kärjessä

Koulutuksen digitalisaatiosta ja Suomen peruskoululaisten hieman laskeneista oppimistuloksista on käyty viime aikoina runsasta keskustelua.

– Tällä hetkellä digitalisaatio näyttäytyy yleisessä keskustelussa välineellisestä näkökulmasta ja perinteistä opetusta häiritsevänä tekijänä. Näkökulma kaipaa päivitystä: esimerkiksi sosiaalisen median haittailmiöt ja oppilaiden mobiililaitteiden runsas käyttö eivät voi niputtua samaan kategoriaan koulun digitaalisten oppimisprosessien kanssa, Ervast tähdentää.

Tutkimukseen osallistuneiden koulutuksen asiantuntijoiden mielestä digitaalisuus voi mahdollistaa kuntien yhteistyön, koulujen ja kuntien yhteiset opetusryhmät sekä laadukkaan koulutustoiminnan. Tulevaisuuden peruskoulussa huolehditaan myös digitalisaation inhimillisyydestä ja toimivasta oppilashuollosta.

– Digitaalinen kehitys lienee kaiken muutoksen kärjessä – niin koulutuksessa kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Kun tekoälyä pystytään hyödyntämään oppimisprosesseissa ja oppimisen analysoinnissa, siitä voi olla suuri apu oppimisen tuen järjestelyissä ja opettajan työn kohdentamisessa opettajan ydintehtäviin eli opettamiseen, oppilaiden ohjaamiseen ja oppimisen tukemiseen. Tekoäly voi säästää oppimisanalytiikan myötä opettajan työaikaa, kun työaikaa ei tarvitse käyttää enää niin paljon kirjaamisiin ja kokoustamisiin, Ervast ennakoi.

Tutkimuksen aineisto kerättiin designtutkimuksen menetelmillä ja analysoitiin fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimushenkilöt olivat Lapin kuntien sivistysjohtajia ja aluehallintoviraston opetustoimen tarkastajia tai johtajia, ja heidän yhteistoiminnallisessa työpajassa muodostamiensa käsitysten pohjalta syntyi kuvaus Lapin perusopetuksen tulevaisuudesta. Tutkimuksen toteutus- ja analyysitavat ovat toistettavissa muissakin maakunnissa tai valtakunnallisessa ennakointityössä.

Tietoa väitöstilaisuudesta:

KM Heikki Ervastin akateeminen väitöskirja Kouluverkoista oppimisverkkoihin. Koulutuksen asiantuntijoiden käsityksiä Lapin perusopetuksen tulevaisuudesta tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 15. syyskuuta 2023 kello 14.00 alkaen luentosalissa B126 (Lapin yliopiston päärakennus, 1. krs, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii TaT Erika Reponen, Erika Reponen Art -yrityksestä, ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa. Linkki on saatavilla Lapin yliopiston verkkosivuilla.

Tietoa väittelijästä:

Heikki Ervast on eläköitynyt helmikuussa 2021 Lapin yliopiston harjoittelukoulun johtavan rehtorin tehtävästä. Hän toimi puolet työurastaan opettajana ja puolet rehtorina sekä muissa kouluhallinnon johtamistehtävissä. Eläkkeelle jäätyään Heikki Ervast on toiminut päätoimisena yrittäjänä Oy Dialogues & Design Ltd -yrityksessä, jonka toimialana ovat henkilöstö-, koulutus- ja kehittämisprosessit.

Lisätietoja:

Heikki Ervast, heikki (at) diades.net tai etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi, p. +358 40 726 4771

Tietoa julkaisusta:

Heikki Ervast: Kouluverkoista oppimisverkkoihin. Koulutuksen asiantuntijoiden käsityksiä Lapin perusopetuksen tulevaisuudesta. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 360. Lapin yliopisto, 2023. ISBN 978-952-337-374-7. ISSN 1796-6310.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-374-7