Uutiset 2007
13.12.2007

Väitös: Pienet paikkakunnat ovat haasteellisia turvapaikanhakijoille

Kerttu Weissenfeltin väitöstutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoita ei tulisi sijoittaa pienille paikkakunnille, koska se aiheuttaa hankaluuksia alueen asukkaille ja myös turvapaikanhakijoille.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kerttu Weissenfeltin mukaan turvapaikanhakijoiden sijoittaminen pieniin vähäväkisiin kuntiin ei ole hyvä ratkaisu, koska turvapaikanhakijat aiheuttavat turvattomuuden tunnetta varsinkin iäkkäiden asukkaiden keskuudessa.  

– Turvapaikanhakijoihin sijoittaminen pie­neen maaseutumaiseen yhteisöön ei ole myöskään turvapaikanhakijoiden itsensä kannalta toivot­tavaa, koska pienessä yhteisössä he voivat saada korostuvan erilaisuutensa vuoksi epäasiallista ja ennakkoluuloista kohtelua, Kerttu Weissenfelt sanoo.

Weissenfeltin mukaan koulutus vaikuttaa paikallisten asukkaiden asennoitumiseen siten, että eniten kouluttautuneet asennoituivat muita myönteisemmin tutkitussa Ruukin kunnassa sekä karjalaisiin että myöhemmin tulleisiin turvapaikanhakijoihin.

– Koulutus vähentää pelkoa muualta tulleita kohtaan ja tästä voidaan vetää johtopäätös, että kouluopetuk­sessa tulisi käsitellä nykyistä enemmän monimuotoista erilaisuutta.

Ammattiryhmistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevät olivat muita ammattialojen edustajia autoritaarisempia, ja he asennoituivat muita ammattialoja kielteisemmin sekä karjalaisiin että turvapaikanhakijoihin.

– Tämä on merkittävä huomio, koska juuri sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kohtaavat usein ensimmäisinä Suomeen saapuneet maahanmuutta­jat, joita myös turvapaikanhakijat ovat.

Ruukkilaiset asennoituivat karjalaisiin hyvin myönteisesti, mutta asennoitumista turvapaikanhakijoihin voidaan luonnehtia hienokseltaan kielteiseksi. Ikäryhmistä jälleenrakentamisen sukupolvi 1930–1944 syntyneet asennoitui muita myönteisimmin sekä karjalaisiin että turvapaikanhakijoihin.

– Kokemukset sotien jälkeisistä raskaista ajoista auttoivat ymmärtämään myös muita vaikeassa tilanteessa olevia. Karjalaiset edustivat ruukkilaisille pysyvyyttä ja turvapaikanhakijat muutosta, mikä askarrutti muutoinkin maa­seutumaisessa kunnassa asuvaa väestöä, Kerttu Weissenfelt sanoo.

Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 1994 lähettämällä kyselylomake runsaalle neljälle sadalle yli 14-vuotiaalle ruuk­kilaiselle. Lisäksi aineistona oli kunnan, vastaanottokeskuksen, poliisin ja seurakunnan asiakirjoja.

Taustatietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kerttu Weissenfeltin väitöskirja Me ja muualta tulleet. Ruukkilaisten asennoituminen karjalaisiin ja turvapaikan­hakijoihin tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 15. joulukuutta klo 12.00 luentosalissa 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi.  Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pauli Niemelä Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa.

Taustatietoja väittelijästä:
Kerttu Weissenfelt os. Oravuo valmistui ylioppilaaksi Haapamäen yhteislyseosta, merkonomiksi Jyväskylän kauppaoppilaitoksesta ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta.

Työurallaan hän on toiminut mm. opettajana ja sosiaalityöntekijänä Oulussa. Tällä hetkellä hän työskentelee lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa.

Lisätietoja:
Kerttu Weissenfelt
Puhelin 040 509 2715
kerttu.weissenfelt (at) diak.fi
www.diak.fi

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi

 


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK