Väitökset 2024
Outi_Aitio_Kuva_Maarit Hohteri_web.jpg
Outi Aitio. Kuva: Maarit Hohteri.

Väitös: Psykologinen sopimus avaa ammatillisen opettajan suhdetta työnantajaorganisaatioonsa

22.4.2024

KM Outi Aitio tarkastelee väitöstutkimuksessaan ammatillisen opettajan suhdetta työnantajaorganisaatioon psykologisen sopimuksen käsitteen avulla. Aitio nostaa esille kolme tärkeää ammatillisen opettajan psykologista sopimusta määrittävää ulottuvuutta: organisaatiokulttuurin, työyhteisön toimivuuden ja opettajuuden. Tulokset ovat avuksi, kun rakennetaan tervettä ja opetustyötä tukevaa ammatillisen koulutuksen työympäristöä.

Yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä ammatillisen koulutuksen rooli ja vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Koulutuksen laadulle asetetaan korkeampia odotuksia: opetuksen pitää vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin, on saavutettava parempia oppimistuloksia ja on parannettava opiskelijoiden työllistymistä. Samalla opettajan rooli muuttuu, mikä vaatii heiltä jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja kykyä vastata kasvaviin vaatimuksiin. Opettajan työn muutos voi asettaa uuteen valoon sekä kokemuksen opettajuudesta että suhteen työnantajaan.

KM Outi Aitio perehtyy kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan siihen, minkälaiset tekijät määrittävät ammatillisten opettajien suhdetta työhön ja työnantajaorganisaatioon.

– Jatkuvan muutoksen aallokossa, rahoitusjärjestelmän muuttuessa ja tulospaineiden kasvaessa kiinnostuin siitä, mikä määrittää ammatillisen opettajan kokemusta työstä ja työnantajaorganisaatiosta. Minkälaisin toimenpitein organisaatio voi pyrkiä vaikuttamaan opettajan kokemukseen työstä ja työnantajasta sekä varmistaa laadukkaan koulutuksen? Aitio kuvailee.

Opettajan psykologisen sopimuksen merkitys ammatillisessa koulutuksessa

Aitio tutki ammatillisten opettajien ja heidän esihenkilöidensä käsityksiä psykologisesta sopimuksesta opettajan työssä. Psykologisella sopimuksella tarkoitetaan opettajan henkilökohtaista käsitystä siitä, millaisia lupauksia ja velvollisuuksia työsuhteeseen ja -tehtävään liittyy.

Aitio kehottaa koulutusorganisaatioita tarkastelemaan, millaiset tekijät määrittävät opettajan psykologista sopimusta – etenkin silloin, kun kehitetään toimintatapoja ja johtamiskäytäntöjä.

– Opettajan vahva psykologinen sopimus edistää sitoutumista työhön ja työnantajaan. Tämä näkyy opetuksen laadun ohella myös laajempina myönteisinä vaikutuksina koulutuksen tuloksellisuuteen.

Psykologista sopimusta voi ja tulee johtaa organisaation eri tasoilla. Johtamisen tukena voi hyödyntää Aition luomaa psykologisen sopimuksen johtamisen viitekehystä, jossa tarkastellaan sopimuksen johtamista yksilötasolta aina ylimpään johtoon.

– Kun opettajat ovat tietoisia omasta psykologisesta sopimuksestaan, se auttaa heitä tunnistamaan työsuhteen odotukset ja mahdolliset epäkohdat. Kun esihenkilöllä on käsitys opettajan psykologisesta sopimuksesta ja sitä määrittävistä tekijöistä, hän voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin sen vahvistamiseksi. Myös ylin johto voi tietyin toimenpitein varmistaa, että organisaation työ- ja johtamiskulttuuri tukee opettajan psykologista sopimusta.

Sopimuksen kolme ulottuvuutta

Aition tekemissä haastatteluissa nousi esille kolme ulottuvuutta, jotka määrittävät opettajan psykologista sopimusta: organisaatiokulttuuri, työyhteisön toimivuus ja opettajuus.

Organisaatiokulttuuriin liittyen erityisesti organisaation työnteon kulttuuri ja johtamiskulttuuri heijastuvat työntekijöiden kokemuksiin ja käsityksiin organisaatiosta työnantajana.

– Parhaimmillaan organisaatiokulttuuriin liittyvänä psykologisena sopimuksena voidaan pitää ammatillisen opettajan oletusta siitä, että organisaation työnteon kulttuuri ja johtamiskulttuuri mahdollistavat opettajan työn tekemisen sujuvasti ja olennaiseen keskittyen.

Tärkeää on myös työyhteisön toimivuus.

– Työyhteisön toimivuuteen liittyvänä psykologisena sopimuksena voidaan pitää ammatillisen opettajan oletusta työyhteisöstä, joka kykenee hyvään yhteistyöhön. Toisaalta esihenkilöllä tulee olla sekä mahdollisuus että osaamista ja kykyä toimia hyvänä esihenkilönä.

Kolmantena tekijänä Aitio nostaa esille kokemuksen opettajuudesta ja siitä, minkälainen suhtautuminen organisaatiossa on opettajuutta kohtaan. Sen osalta merkityksellistä on opettajan kokemus siitä, että opettajana toimiminen vastaa hänen odotuksiaan ja että työskentely on autonomista sekä hyvin ja selkeästi johdettua.

– Nämä kolme ulottuvuutta yhdessä korostavat paitsi organisaation ja esihenkilön, myös opettajan henkilökohtaista roolia psykologisen sopimuksen kannalta keskeisinä tekijöinä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KM Outi Aition väitöskirja Psykologinen sopimus ammatillisen opettajan työssä Fenomenografinen tutkimus ammatillisten opettajien ja esihenkilöiden käsityksistä ja kokemuksista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 3. toukokuuta 2024 klo 12 alkaen luentosalissa B126 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Outi Aitio valmistui kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2001. Hän on opiskellut työn ohella työnohjaajaksi sekä hankkinut opettajan ja opinto-ohjaajan pätevyyden. Aitio on työskennellyt koulutussektorin kaikilla asteilla, pääosin yliopistossa ja ammatillisessa koulutuksessa, ja toiminut opettajana sekä asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä.

Lisätietoja

Outi Aitio, outi.aitio(at)ulapland.fi, p. 050 5014096

Tietoa julkaisusta

Outi Aitio (2024): Psykologinen sopimus ammatillisen opettajan työssä. Fenomenografinen tutkimus ammatillisten opettajien ja esihenkilöiden käsityksistä ja kokemuksista. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 376. ISBN: 978-952-337-419-5, ISSN: 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-419-5