Uusimmat väitöstiedotteet
 
vaitos_hammine_web.jpg

Väitös: Puhun omaa kieltäni ja koen kauneuden – alkuperäiskielten opetuksen dekolonisaatio Japanin Riukiusaarilla saamen kielen elvyttämisen näkökulmasta

18.2.2020

"En ollut koskaan tuntenut olevani alkuperäisyhteisön jäsen, kunnes aloitin yliopisto-opinnot ja luin englanniksi kotisaaristani ja niiden kielistä." Näin alkaa Madoka Hamminen väitöskirja, jossa hän tutkii alkuperäisyyden merkitystä hänelle itselleen. Tutkija lähestyy aihetta pohtien varttumistaan Japanin Riukiusaarilla ja elämäänsä kieliyhteisönsä ulkopuolella. Alkuperäiskielen elvytystä koskeva väitöstutkimus tarjosi Hamminelle mahdollisuuden kertoa muille itsestään, palata kulttuuriperintönsä pariin, nähdä miten alkuperäisyys mielletään maailmalla ja arvioida uudelleen oman yhteisönsä mahdollisuuksia.

Alkuperäiskielen elvytys mahdollisuuksien tarjoajana

Suomessa ja Japanissa tehdyn kenttätyön perusteella tutkija esittää, että elvytystä tulisi lähestyä alkuperäisyhteisöjen näkökulmasta. Sitä tulisi pitää mahdollisuuksien tarjoajana eikä pelkkänä tutkimuskohteena, jonka valinta perustuu usein ulkopuolisen tahon määrittelemään kielen uhanalaisuuteen. Hammine kertoo myös omaksuneensa alkuperäisidentiteettinsä nimenomaan korkeakouluopintojen myötä, ja hän korostaakin väitöskirjassaan kriittisen koulutuksen suurta painoarvoa.

Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena nousee esiin tarve dekolonisoida kieltenopetusta sisältä käsin. Tämä tarkoittaa, että alkuperäiskielten opetuksen edistämisessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: itseluottamuksen ja itsetunnon puutteeseen opettajana (kieliasenteet), alkuperäiskielten puhujien tiedostamattomiin voimavaroihin (kielen harjoittaminen) ja piilevään kielipolitiikkaan (kielten hallinnointi).

Hammine päätyi myös uuteen kieltenopetuksen sisäisen dekolonisoinnin malliin, joka on sovellettavissa maailmanlaajuisesti alkuperäiskielten opetuksessa. Tulevaisuudessa tehtävä aiheeseen liittyvä tutkimus koskee niin alkuperäisyhteisöjen edustajia kuin kaikkia muitakin: tavoitteena on saada ihmiset puhumaan omaa kieltään ja kokemaan itsensä kauniiksi.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin alkuperäiskielten opetus- ja oppimistilanteita ja etsittiin parempia tapoja käsitellä alkuperäiskieliyhteisöjen monikielisyyttä. Työ perustui alkuperäistutkimuksen metodologisessa kehyksessä tehtyyn osallistavaan, yhteisölähtöiseen tutkimukseen ja sen kohteina olivat alkuperäiskielten opettajat ja opiskelijat. Tutkimusmateriaali koostui kielipoliittisista dokumenteista sekä datasta, jota kerättiin kahdesti Lapissa ja Riukiusaarilla.

Tietoa väitöstilaisuudesta:

Madoka Hamminen väitöskirja Speaking My Language and Being Beautiful: Decolonizing Indigenous Language Education in the Ryukyus with a Special Reference to Sámi Language Revitalization tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan suostumuksella 28.2.2020 kello 12.00 luentosalissa 3. Opponenttina toimii professori Fred Dervin Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Taija Turunen Lapin yliopistosta.

Tietoa väittelijästä:

Madoka Hammine suoritti soveltavan kielitieteen maisterintutkinnon (TESOL) Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Hän on toiminut kieltenopettajana Euroopassa ja Japanissa ennen vuotta 2016, jolloin hän hakeutui Lapin yliopiston kasvatustieteen tiedekuntaan ja aloitti alkuperäiskielien ja kielen elvytyksen tutkimisen. Hän osallistuu myös Venetsian Ca’ Foscarin yliopiston tutkijaharjoitteluun professori Patrick Heinrichin ohjauksessa. Hammine on käsitellyt julkaisuissaan yaeyaman kieltä, monikielisyyttä, opettajan identiteetin kehitystä ja alkuperäiskieliä. Huhtikuussa 2020 hän aloittaa työskentelyn Meion yliopistossa Okinawassa kansainvälisten opintojen tiedekunnan apulaisprofessorina.

Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa: https://connect.eoppimispalvelut.fi/ktkvaitostilaisuus/

Lisätietoja:

Madoka Hammine
mhammine@ulapland.fi tai madoka.hammine@gmail.com

Tietoa julkaisusta:

ISBN 978-952-337-194-1.
ISSN 1796-6310.
URN-tunnus http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-194-1
Rovaniemi: Lapin yliopisto 2020, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 277

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK