Tutkimus pyrkii osoittamaan rahan institutionaaliseen käsitteeseen väistämättä liittyvien poliittisten valintojen moninaisuuden sekä analysoimaan niitä erityispiirteitä, jotka mahdollistavat usein neutraaliksi oletetun vaihdannanvälineen politisoitumisen itsenäiseksi poliittisen vallan lähteeksi.

– Rahalle ei ole yksiselitteistä tai pysyvää määritelmää. Rahaan liitetyt funktiot tai tehtävät ovat usein ristiriidassa keskenään. Rahaan usein liitettyä kykyä heijastaa reaalitalouden ilmiöitä ikään kuin ulkoapäin tulevien taloussignaalien neutraalina johtimena ei ole koskaan osoitettu. Kaikesta tästä huolimatta rahatalouden signaaleja pidetään usein mielikuvien tasolla merkkinä siitä, mikä on taloudellisesti mahdollista, oikeudenmukaista tai välttämätöntä, ja vaikkapa verotuksen kautta tapahtuvaa tulo- ja varallisuuserojen tasausta poliittisesti motivoituneena puuttumisena markkinoiden objektiivisuuteen. Todellisuudessa jokainen rahasysteemi on poliittisten valintojen tulos, jolloin rajanveto rahainstituutioon sisältyvien poliittisten valintojen tuloksena syntyvien sekä erillisillä poliittisilla päätöksillä aiheutettujen tulo- ja varallisuusjakaumien välillä muuttuu ongelmalliseksi, Tero Auvinen kuvailee.

Väitöstutkimus havainnollistaa rahan liikkeellelaskumekanismeihin ja kiertoon liittyvien poliittisten valintojen merkitystä kuvitteellisen rahauudistuksen kautta. Rahan liikkeellelasku jokaiselle henkilölle samansuuruisena maksettavana perustulona sekä kierrossa olevan rahan verottaminen vaikuttaisivat sekä rahasysteemin tuottamiin tulo- ja varallisuusjakaumiin että kykyyn ennaltaehkäistä ja hallita rahatalouden kriisejä.

– Pyrkimyksenä on auttaa lukijaa hahmottamaan rahainstituutioon liittyvien sosiaalisten mahdollisuuksien kirjoa muutaman yksinkertaisen reformiehdotuksen kautta. Rahan sosiaalinen luonne ja siihen liittyvät poliittiset valinnat tahtovat välillä unohtua sekä akateemisesta että julkisesta keskustelusta, kunnes riittävän suuri rahatalouden kriisi muistuttaa tekemättömistä tai avoimen poliittisen päätöksenteon ulkopuolella tehdyistä valinnoista. Suurin osa väitöskirjasta on kirjoitettu ennen finanssikriisin alkua, mutta kriisi on varmastikin jälleen kerran antanut viitteitä siitä, mihin rahainstituution alipolitisoiminen voi johtaa, Auvinen kertoo.

Tutkimus pyrkii Robert Mertonin sanoin spesifioimaan tietämättömyyttä eli osoittamaan, mitä rahainstituutiosta ei vielä tiedetä ja miksi kyseinen tieto ansaitsee laajempaa huomiota.

– Erityisesti rahainstituution sosiaalinen luonne, rahan liikkeellelaskukyvyn jakautuminen taloudellisten toimijoiden kesken, rahatalouden ja reaalitalouden sisällöllinen vastaavuus sekä rahainstituution mahdollisesti korjaamattoman itseviitteellisyyden seuraukset ansaitsevat laajempaa huomiota. Vaikka yliopistolaitos onkin ehkä jo joissain suhteissa ohittanut sille usein esikuvaksi asetetun yritysmaailman regressiivisenä inhimillisten pääomien verotus- ja kontrollimekanismina, tulevat nämä aiheet jossain muodossa saamaan tulevaisuudessa lisää akateemistakin julkisuutta – eivät kuitenkaan välttämättä niiden tutkijoiden nimissä, jotka näiden aiheiden parissa ovat työskennelleet tai niissä muodoissa ja yhteyksissä, missä he ovat ideoita esittäneet, Auvinen toteaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Master of Science Tero Auvisen väitöskirja On Money tarkastettiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 28. huhtikuuta 2010. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi professori Magnus Ryner Oxford Brookes Universitysta ja kustoksena professori Julian Reid Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Tero Auvinen (s. 1976 Oulussa) valmistui ylioppilaaksi oululaisesta Kastellin lukiosta 1996 ja suoritti BBA-ohjelman Helsingin Kauppakorkeakoulussa 2000 ja Master of Science Politics of the World Economy -tutkinnon London School of Economicsissa 2006.

Työurallaan Auvinen on toiminut kansainvälisen markkinoinnin ja johdon tehtävissä Suomessa ja Japanissa.

Lisätietoja:
Tero Auvinen, teauvine(at)ulapland.fi

Julkaisun tiedot:
Tero Auvinen: On Money. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2010, Acta Universitatis Lapponiensis 175. ISBN 978-952-484-351-5. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut