Markus Heiskanen on tutkinut rajaturvallisuutta ja turvallisuuskeskustelua väitöstyössään Rajakeisarin uudet (v)aatteet – Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta. Heiskanen on toteuttanut tutkimuksen kriittisellä tutkimusotteella, jossa virallisen valtadiskurssin mukaiset totuudet on asetettu kyseenalaisiksi. Hän tuotti väitöstyössään tulkinnan rajaturvallisuudesta, joka haastaa nykyisen valtiolähtöisen turvallisuusajattelun antamalla yksilön vapausoikeuksille samanlaisen painoarvon valtion turvallisuuden rinnalla.

Sotilaallisesti organisoitu Rajavartiolaitos osoittautui Heiskasen tutkimuksen mukaan yksilöiden oikeusturvan kannalta oikeusvarmemmaksi ratkaisuksi kuin siviilihallinnon mukaan toimiva poliisi, joka nauttii suurta arvostusta kansalaisten taholta. Heiskasen mukaan syynä on Rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaiset johtamis- ja organisaatiokulttuurit sekä virkamiesten erilainen hallinto-oikeudellinen asema:

– Rajaturvallisuuden käytännön toimeenpanossa ilmenee sotilasorganisaatioille ominainen tehokkuusmaksiimi sekä pyrkimys toiminnan yhdenmukaisuuteen. Poliisihallinnossa taas korostuu jokaisen virkamiehen itsenäinen vastuu päätösharkinnassa. Tämä aiheuttaa päätöksentekoon ja toimintaan vaihtelua, millä on vaikutusta siihen, kuinka yksilöiden oikeusturva toteutuu turvallisuushallinnossa, Heiskanen kertoo.


”Itärajaa vartioidaan yhä kylmän sodan ajan poteroissa”

Sotilaallisesti järjestetyn rajavalvonnan on pelätty heikentävän hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kaventavan yksilöiden oikeuksia.

– Rajavalvonnan sotilaallinen järjestelmä onkin purettu monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Virossa. Näin ei ole tapahtunut Suomessa, vaikka ajoittain tällaisia ajatuksia on esitetty myös julkisuudessa. Onneksi, Heiskanen toteaa.

EU:ssa rajavalvontaa on kehitetty yhdennetyn rajavalvonnan suuntaan. Suomessa puhe rajavalvonnasta on puolestaan kehittynyt alun perin rajanvartioinnista rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden ylläpitämisen kautta rajaturvallisuudeksi.

Suomi tekee kaikkien länsimaiden sekä monien kolmansien maiden, jopa kaukaisen Kiinan kanssa rajaturvallisuusyhteistyötä. Yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa kuvataan Heiskasen mukaan kuitenkin yhä rajanvartioinnin käsitteen avulla.

– Käsitteellisellä tasolla Suomen itärajaa valvotaan yhä kylmän sodan ajan poteroissa. Muu toimintaympäristö on kyllä muuttunut, ja turvallisuus käsitteenä on laajentunut kohti inhimillistä ja yhteisöllistä turvallisuutta, mutta Venäjä piirtyy meille suomalaisille yhä kansallisesti pelättynä ’toisena’, idänuhkana, Heiskanen kertoo.


Rajaturvallisuudella ei suurta merkitystä terrorismin torjunnassa

Heiskasen tutkimuksen mukaa rajaturvallisuudella ei ole suurta merkitystä terrorismin torjunnassa:

– Eurooppalainen terrorismi on kotoperäistä, muutamaan jäsenmaahan keskittyvää paikallista separatismia, jolla ei ole juuri rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Viime vuosien tapahtumat esimerkiksi Pohjoismaissa osoittavat, että tuhoisimmat terroriteot me olemme saaneet kokea omien kansalaistemme taholta, Heiskanen kertoo.

Rajaturvallisuuspuhe syntyikin Heiskasen mukaan turvallisuuskeskusteluun juuri syyskuun 2001 terroritekojen jälkeen. Islamilaisesta terrorismista tuli rajaturvallisuuden suurin uhkatekijä, ja sen torjunnasta tärkeä osa sisäisen turvallisuuden toimintapolitiikkaa. Rajakysymykset nostettiin turvallisuusagendalle erityisesti länsimaissa:

– Rajatarkastuksilla sekä muilla rajoihin liittyvillä toimenpiteillä haluttiin seuloa mustaparrat ja muut ”pahikset” rajaliikenteestä sekä taata korkea turvallisuuden taso Euroopan unionin yhteisellä vapaan liikkuvuuden alueella, Markus Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan terrorismia on kuitenkin käytetty vain poliittisena keppihevosena, kun ihmisten globaalia liikkuvuutta on yritetty hallita kansainvälisesti.

– Rajaturvallisuuden verukkeella on haluttu estää etelän köyhälistön matka kohti hyvinvointipohjoista, Heiskanen sanoo.


Ensimmäinen suomalainen väitös rajaturvallisuudesta

Markus Heiskasen tutkimustyö on ensimmäinen suomalaisen rajaturvallisuuden alaan liittyvä väitös. Heiskanen toteutti tutkimuksen monitieteellisellä ja -metodisella tutkimusotteella.

Tutkimuksessa nojaudutaan kielitieteellisen tutkimusotteen ohella tutkimuksessa erityisesti turvallisuustutkimuksen sekä hallinnan, valvonnan ja rajojen tutkimukseen liittyvien eri lähestymistapojen teoreettisiin suuntauksiin.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Markus Heiskasen akateeminen väitöskirja Rajakeisarin uudet (v)aatteet. Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 8. kesäkuuta 2013 kello 12–15, lentosali 2:ssa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Markku Temmes ja kustoksena professori Jari Stenvall.


Taustatietoja väittelijästä:

Markus Heiskanen (s. 1961, Nurmes) on kirjoittanut ylioppilaaksi Enon lukiosta vuonna 1981. Heiskanen valmistui kadettiupseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1985 ja yleisesikuntaupseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 1995. Heiskanen on toiminut upseeriksi valmistuttuaan Rajavartiolaitoksen palveluksessa eri tehtävissä eri puolella Suomea ja ajoittain myös ulkomailla. Vuodesta 2005 lähtien Heiskanen on toiminut rajavartiolaitoksen tutkimuspäällikkönä Raja- ja merivartiokoululla Espoossa. Sotilasarvoltaan Heiskanen on everstiluutnantti.


Lisätietoja:

Markus Heiskanen, markus.heiskanen(at)raja.fi, puh. 071 87 29 101

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi. Valokuvia tutkijasta voi pyytää yliopiston viestintäpalveluista, irma.varrio(at)ulapland.fi.


Julkaisun tiedot:

Markus Heiskanen: Rajakeisarin uudet (v)aatteet. Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta. Acta Universitatis Lapponiensis 257. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-635-6 (nid.). ISSN 0788-7604.


Julkaisun myynti:

Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup.


LaY/Viestintä/RJ