Marko Niemelä seisoo Rovaniemen historiallisella markkinapaikalla. Kuva: Anu Jormalainen
Markkinat kuuluvat Rovaniemen kaupungin ja koko Lapin keskeisimpiin historiallisiin tunnusmerkkeihin. FM Marko Niemelä tarkastelee kulttuurihistorian väitöskirjassaan markkinoiden historiallista äänimaisemaa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia merkityksiä äänille aikalaislähteissä annetaan, miten ja mihin ääniä käytettiin ja kuinka äänimaisema muuttui vuosina 1881–1930. Tutkimuksen perusteella Rovaniemen markkinat olivat kokonaisvaltaisia kokemuksia tuottava, monikulttuurinen ja moniaistillinen sekä ennen kaikkea äänekäs tapahtuma.
Tutkimuksessa Rovaniemen markkinoita tarkastellaan niiden perustamisesta aina uudelle torialueelle siirtymiseen asti. Markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa helmikuussa 1881. Neljästi vuodessa järjestetyt markkinat merkitsivät työtä ja juhlaa: ihmiset kävivät kauppaa ja huvittelivat monin eri tavoin. Vuonna 1930 markkinat siirrettiin Maantiekadulta uudelle torialueelle, minkä koettiin muuttavan markkinoiden luonnetta toisenlaiseksi.
Marko Niemelä tarkastelee Rovaniemen markkinoiden historiaa äänimaisematutkimuksen ja kulttuurihistorian, erityisesti mentaliteettien historian viitekehyksessä.
– Äänimaisemalla tarkoitetaan ympäristön ääniä, joita yksilöt tai yhteisöt tulkitsevat ja joille he antavat kulttuurisia merkityksiä. Mentaliteetti on puolestaan maailmassa olemisen tapa, jossa ihmisiä yhdistävät hitaasti muuttuvat asenteet ja normit, Niemelä kuvailee.
Tutkimuslähteinä on käytetty kirjallista materiaalia. Markkina-aiheista aikalaiskirjoittelua ja tietoa on löydetty lehdistöstä, kaunokirjallisuudesta, elämäkerroista, muistelmista, historiikeista, laulujen sanoituksista sekä valokuvista.
Markkinamentaliteetti rakentui karnevaalista ja kontrollista
Aikalaislähteistä voidaan tulkita, miten markkinoihin ja niiden tuottamiin ääniin suhtauduttiin. Niemelän mukaan markkinoita käsittelevistä aikalaislähteistä on osoitettavissa kaksi erilaista suhtautumistapaa eli mentaliteettia.
– Monelle markkinakävijälle markkinat merkitsivät ennen kaikkea äänekästä, arjen ylittävää karnevaalia. Toisaalta markkinoihin ja sen tuottamiin lieveilmiöihin suhtauduttiin erityisesti valtaapitävien osalta varsin penseästi.
Niemelän mukaan näitä karnevaalin ja kontrollin mentaliteetteja voidaan tulkita dialogisesti rakentuvana erilaisten asennoitumisten summana, markkinamentaliteettina.
Kirjavan markkinakansan sorina ja nauru, helppoheikkien performanssit, markkinatanssien lähes taukoamaton jytke ja posetiivien vierasperäiset sävelmät loivat Rovaniemelle poikkeavan äänimaiseman. Oman lisänsä toivat erilaiset kiertävät huvilaitokset, kuten elokuvat, karusellit, sirkukset ja tivolit.
Karuselli pyörii Palokunnantalon edustalla juhannusmarkkinoilla vuonna 1922. Kuva: Iikka Paavalniemi / Lapin maakuntamuseon arkisto
Markkinoiden kautta yleistyneet radiot ja gramofonit muokkasivat voimakkaasti julkisten tilojen ja kotien äänimaisemaa. Erityisesti radio edusti kansalaisille kulttuurisen äänen, tilan ja paikan vallankumousta.
– Siinä mielessä radio ja gramofoni ovat vallankäytön näkökulmasta moniarvoisia välineitä.
Karnevalistinen äänimaisema oli markkinoilla hallitseva, mutta myös vallanpitäjillä oli käytössään omat äänelliset reviirinsä. Esimerkiksi kirkonkellon kantavat kumahtelut ja seuratalojen väkevät markkinasaarnat muistuttivat kirkollisesta vallasta ja herätysliikkeiden vaikutusvallasta. Erilaiset yhteiskunnallista vaikutusvaltaa käyttävät yhdistykset ja seurat järjestivät moniohjelamallisia, kansanvalistushenkisiä iltamia. Markkinoiden ulkopuolella järjestettiin konsertteja, jossa esitettiin taidemusiikkia.
– Kun markkinoilla päästettiin riemu irti, tanssittiin ja metelöitiin, konserteissa kansalaisten tuli opetella hiljaista kuuntelemisen kulttuuria.
Äänimaisemalla on kaupungille suuri merkitys
Rovaniemen markkinoiden äänimaisema korreloi yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden muutosten kanssa.
– Viidenkymmenen vuoden aikana Rovaniemi kehittyi kirkonkylästä kaupunkimaiseksi kauppalaksi, jolloin koko ääniympäristö koki merkittäviä muutoksia.
Markkinoilla äänimaiseman muutokset kuuluivat akustisen puhemaiseman monipuolistumisena, uusina ääniteknologisina innovaatioina ja musiikkikulttuurissa tapahtuvina murroksina. Merkittävin muutos markkinoiden äänimaisemassa liittyi ääniä tuottavien tapahtumapaikkojen asteittaiseen vaihtumiseen ja katoamiseen.
– Kun aiemmin markkinat levittäytyivät laajalle alueelle pitkin keskustan Maantiekatua ja ympäri paikkakuntaa, torin perustamisen jälkeen markkinat kutistuivat pelkäksi toritapahtumaksi. Samalla katosi Rovaniemen markkinoiden alkuperäiseksi koettu karnevalistisen tunnelma.
Niemelän väitöskirja osoittaa, että äänimaisemalla on paljon merkitystä ja sitä voidaan – ja tulee ohjata – osana pragmaattista kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua.
– Nykyihmiset ovat aina vuorovaikutuksessa menneisyyden kanssa. Yhteisöllisistä hyvää tavoittelevan suunnittelun voi aloittaa perehtymällä oman alueen kulttuurihistoriaan.
Tietoa väitöstilaisuudesta
Marko Niemelän väitöskirja Huumaava äänten Pauhu. Rovaniemen markkinoiden äänimaisena 1881–1930 esitetään Lapin yhteiskuntatieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi lauantaina 9. syyskuuta klo 12 luentosalissa B127 (entinen LS 2). Vastaväittäjänä toimii kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.
Tilaisuutta voi seurata etänä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Väitöstilaisuudessa kuvataan videomateriaalia Lapin yliopiston väitöstilaisuuden kulkua käsittelevää ohjevideota varten. Luentosalin ulkopuolella voi allekirjoittaa kuvausluvan.
Tietoa väittelijästä
Marko Niemelä on musiikin kulttuurihistoriaan erikoistunut filosofian maisteri. Hän valmistui Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokselta vuonna 1999, pääaineenaan etnomusikologia. Vuosina 2008–2010 hän toimi rahoitettuna väitöskirjatutkijana valtakunnallisessa Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulussa. Väitöstutkimuksen tekemiseen Niemelä on saanut apurahaa Suomen kulttuurirahaston Lapin rahastolta (2019). Niemelä on tehnyt työuransa Rovaniemen kaupunginkirjaston musiikkiosaston erikoiskirjastonhoitajana. Toukokuussa 2023 hänet nimitettiin kirjaston asiakaspalvelupäälliköksi.
Lisätietoja
Marko Niemelä
niemelan.marko@gmail.com
Tietoa julkaisusta
Niemelä, Marko (2023) Huumaava äänten pauhu. Rovaniemen markkinoiden äänimaisema 1881–1930. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 356. SBN:978-952-337-365-5. Rovaniemi, Lapin yliopisto.
Elektronisen väitöskirjan pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-365-5