• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2010
 

Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla

6.10.2010

Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöstutkimus osoittaa, että Norjan saamelaiskouluissa vallitsee länsimainen koulukulttuuri erityisestä saamelaisopetussuunnitelmasta huolimatta. Tutkimuksen mukaan saamelaiskulttuuri tulisi huomioida nykyistä paremmin koko koulutusjärjestelmässä.

Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalo tarkastelee kasvatusantropologisessa väitöstutkimuksessaan Norjan saamelaiskoulujen opetusta ja koulukulttuuria. Tutkimus valottaa saamelaiskulttuurin ja saamen kielen asemaa koulun arjessa ja opetussuunnitelmissa kulttuurisensitiivisyyden käsitteen kautta. Koulutyössä kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että eri kulttuurit otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon koulun toiminnassa, oppisisällöissä ja oppimateriaaleissa.

Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.

– Saamelaisten oikeudet toteutuvat saamelaisten asuttamista maista parhaiten Norjassa. Siitä huolimatta saamelaiskoulut ovat edelleen ikään kuin norjalaisen ja saamelaisen koulun rajalla: ne ovat saamelaiskouluja, joiden opetusta hallitsee länsimainen koulukulttuuri ja länsimaiset kasvatusopit, Keskitalo toteaa.

Norjassa on vuodesta 1997 lähtien ollut saamelaisopetussuunnitelma, joka on käytössä kaikissa kunnallisissa kouluissa saamen kielen hallintoalueella (sisältää yhdeksän kuntaa pääosin Pohjois-Norjassa) sekä lisäksi muutamassa kunnassa Tromssan läänissä. Näissä niin kutsutuissa saamelaiskouluissa oppilaat ja opettajat ovat sekä saamelaisia että valtaväestöä, ja koulut ovat joko saamenkielisiä, kaksikielisiä tai norjankielisiä. Keskitalo kertoo, että saamelaisopetussuunnitelma on tehty yleisen norjalaisen opetussuunnitelman pohjalle, mikä on johtanut siihen, että koulu sosiaalistaa oppilaansa edelleenkin valtakulttuuriin. Tämä on ristiriidassa alkuperäiskansan perinteisen kasvatusajattelun kanssa: sen lähtökohtana on kasvattaa lapsi oman kulttuurinsa kantajaksi.

– Saamelaiskouluissa ja -opetussuunnitelmassa tulisi entistä enemmän korostaa koulun roolia saamelaiskulttuuriin kasvattajana. Käytännössä opetussuunnitelman ja opetuksen keskeisiksi lähtökohdiksi on nostettava saamelainen maailmankuva ja ajattelu sekä saamelaiset arvot ja tiedonhankintatavat, Keskitalo tähdentää.

Nykyisin saamelaiskouluissa on käytössä länsimaisen koulukulttuurin ainejakoinen lukujärjestys ja suuri osa opetuksesta tapahtuu luokkahuoneissa opettajavetoisesti. Keskitalo ehdottaa, että saamelaisten perinteiset aika-, paikka- ja tietokäsitykset huomioitaisiin niin opetusmenetelmissä, opetuksen aikatauluissa kuin luokkahuoneiden fyysisessä järjestyksessä.

– Koulun työtapoja tulisi kehittää aiempaa oppilaslähtöisemmiksi, ja oppimisympäristöt tulisi nähdä luokkahuonetta laajemmin. Esimerkiksi paikallisia ihmisiä ja luontoa voitaisiin hyödyntää opetuksessa huomattavasti nykyistä enemmän. Oppilaiden saamen kielen taidon kannalta olisi myös tärkeää, että saamen kieli näkyisi kouluissa ja luokkahuoneissa aiempaa enemmän, Keskitalo painottaa.

Keskitalon tutkimuksen kritiikki kohdistuu saamelaiskoulutuksen järjestelmään ja rakenteisiin, joissa saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu vaillinaisesti.

– Saamelaiskoulujen opettajat tekevät erinomaista työtä, mutta koulutuksen rakenteet eivät tue saamelaiskulttuurin täysimääräistä huomioimista. Koulujen käytännön ongelmat eivät ratkea ennen kuin koulutusjärjestelmän haasteisiin vastataan. Opetuksen muutos edellyttääkin koko yhteiskunnan ja yhteisön sitoutumista ja halukkuutta uudistukseen, Keskitalo korostaa ja toteaa, että saamelaisten tulisi saada nykyistä vahvempi itsemääräämisoikeus opetussuunnitelmien ja koululakien laadinnassa.

– Lisäksi saamelaisten omaa opettajankoulutusta ja saamelaiskulttuurista ammentavaa pedagogiikkaa pitää kehittää.

Tutkimustaan varten Keskitalo kartoitti vuosina 1997 ja 2007 Norjassa voimaantulleiden O97S- ja Máhttolokten-saamelaisopetussuunnitelmien sisältöjä sekä selvitti, miten suunnitelmat toteutuvat saamelaiskoulujen opetuksessa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Norjan saamelaiskoulujen opettajille ja oppilaille tehty kysely, kuudessa koulussa tehdyt havainnoinnit, opettajien haastattelut, koulujen dokumentit sekä tutkijan kenttäpäiväkirjat. Empiirisen tutkimuksen lisäksi tutkimuksen taustaosuudessa esitellään saamelaisopetusta määritteleviä tekijöitä, kuten saamelaisopetuksen historiaa, saamelaisia alkuperäiskansana sekä Norjan saamelaispolitiikkaa, saamelaiskoulun järjestelmää ja opetussuunnitelmaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kehitettäessä kulttuurisensitiivisiä koulutusjärjestelmiä, opetussuunnitelmia ja opetuksen tapoja niin saamelaisalueella kuin muidenkin vähemmistökulttuurien parissa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen lisensiaatti Pigga Keskitalon väitöskirja Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 8. lokakuuta 2010 klo 12 Arktikumin Polarium-salissa (Pohjoisranta 4, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on dosentti Tuula Merisuo-Storm Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Pigga Keskitalo (ent. Lauhamaa, s. 1972 Utsjoella) kirjoitti ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta 1991. Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon (luokanopettajakoulutus) 1997 ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon 2008 Lapin yliopistossa.

Työurallaan Keskitalo on toiminut kasvatustieteen lehtorina Saamelaisessa korkeakoulussa vuodesta 1999 lähtien. Hän on myös työskennellyt saamelaisen opetussuunnitelman arviointiryhmän tutkijana vuonna 2001 ja Saamelaisen korkeakoulun tohtoristipendiaattina 2005–2008. Työssään hän on kiinnittänyt erityistä huomiota saamelaisopetuksen kulttuurisensitiivisiin opetusjärjestelyihin ja saamen kielen opetukseen alkuopetuksessa.

Lisätietoja:
Pigga Keskitalo, p. 040 419 7175, pigga.keskitalo@samiskhs.no
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus@ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Pigga Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Dieđut 1/2010. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Koutokeino) 2010. ISBN 978-82-7367-024-3. ISSN 0332-7779.
Tilaukset: www.samiskhs.no

LaY/Viestintä/Sari Väyrynen
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK