Anne-Maria Magga. Kuva: Marko Junttila

Tutkimuksen lähtökohtana on alkuperäiskansaoikeuden (Indigenous law) tieteenalan ymmärrys siitä, että alkuperäiskansoilla on ollut omat toimivat yhteiskuntansa ennen kolonialismia ja että he ovat hallinneet yhteisöjään omien lakiensa pohjalta. Suomessa on vallalla käsitys, että vain valtiot voivat säätää sitovaa oikeutta, mutta Anne-Maria Maggan väitöskirjassa tulee ilmi, että siidat ovat säilyttäneet omia lakejaan poronhoidossa tähän päivään saakka.

– Mikään yhteisö ei voi toimia ilman lakeja ja oikeusperiaatteita, Magga sanoo viitaten Kanadassa tehtyyn tutkimukseen alkuperäiskansojen oikeusjärjestelmistä.

Myös saamelaisessa poronhoidossa on ollut omia lakejaan jo kauan ennen virallisen suomalaisen poronhoitolain säätämistä. Paliskunnat perustettiin vuonna 1900, ja ensimmäinen Suomen poronhoitolaki säädettiin vuonna 1931. Saamelaista poronhoitoa on harjoitettu jo monia satoja vuosia ennen tätä.

Magga tarkastelee tutkimuksessaan, miten siidan lait ja oikeusperiaatteet toimivat nykypäivänä. Siida tarkoittaa suvuista ja perheistä koostuvaa yhteisöä, joka hoitaa porojaan tietyllä maantieteellisellä alueella. Tutkimuskohteena ovat erilaiset siidat Käsivarren, Kaldoaivin ja Näkkälän paliskunnissa. Nämä kattavat Suomessa valtaosan niistä harvoista paliskunnista, joissa siidajärjestelmä on yhä käytössä.

– Näillä alueilla saamelaisella poronhoidolla on pitkät perinteet ja pohjoissaamenkieli on päivittäisenä työkielenä.

Maggan mukaan yhden paliskunnan sisällä voi olla useita siidoja, joilla on omat laidunalueet ja jotka tekevät päätöksiä paimennuksesta ja maankäytöstä omalla alueellaan itsenäisesti.

Tutkimuksessa identifioidaan siidajärjestelmän oikeuksia, päätöksenteon prosesseja ja tapoja vastata konflikteihin. Tutkimuksessa käy ilmi, että siidajärjestelmän oikeudet ja päätöksentekoprosessit ovat edelleen käytössä arkipäivän poronhoidon harjoittamisessa tutkimusalueilla.

– Ne siirtyvät suullisessa muodossa ja käytännön töiden kautta sukupolvelta toiselle, ja ihmiset noudattavat niitä poronhoitotöissä.

Tutkimusaineistona haastattelut, saamelainen kertomusperinne ja omakohtaiset kokemukset

Tutkimusta varten Magga on haastatellut saamelaisia poronhoitajia sekä analysoinut saamelaista kertomaperinnettä, muun muassa poroihin liittyviä kertomuksia ja joikuja. Aineistot ovat pääasiassa pohjoissaamenkielisiä. Lisäksi Magga hyödyntää tutkimuksessaan omakohtaisia kokemuksia saamelaisena poronhoitajana.

– Tutkimus avaa ja auttaa ymmärtämään saamelaisen poronhoidon sisäistä maailmaa.

Magga kuuluu Kalkujärven siidaan, joka on yksi tutkimuksen kohteena olevista siidoista.

– Kiinnostuin alun perin tutkimusaiheesta, koska olen nähnyt käytännössä, miten Suomen poronhoitolaki on ristiriidassa siidajärjestelmän kanssa.

Tutkimus edustaa politiikka- ja oikeustieteellistä alkuperäiskansatutkimusta. Alkuperäiskansat muualla maailmassa ovat viime vuosikymmeninä alkaneet tutkimaan ja elvyttämään omia lakejaan. Tutkijat erityisesti Kanadassa ovat kehittäneet uudenlaisia menetelmiä ja teorioita alkuperäiskansojen lakien tutkimukseen. Norjassa ja Ruotsissa on aikaisemmin tutkittu saamelaisia tapaoikeuksia, mutta Maggan väitöstutkimuksessaan käyttämiä alkuperäiskansalakien menetelmiä ja teorioita ei ole aikaisemmin sovellettu saamelaisen poronhoidon kontekstiin.

– Olen kiinnostunut tutkimuksessa myös lakien taustalla vaikuttavasta laajemmasta poliittisesta ja oikeudellisesta ajattelusta, sillä se eroaa länsimaisesta ajattelusta. Eräs keskeisin asia saamelaisessa ajattelussa on ymmärrys siitä, että ihmisten täytyy säästää ja suojella laidunmaita, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus elää poronhoidolla.

– Lisäksi tärkeää on kunnioitus poroa kohtaan. Poroa ei ajatella pelkästään taloudellisena toimeentulona, vaan se on saamelaisen kulttuurin, saamen kielten ja yhteiskunnan perusta. Tällä hetkellä saamelainen poronhoito on kuitenkin uhattuna monilla alueilla ulkoisten uhkien vuoksi.

Kuva: Nilla-Máhtte Magga

Siidoilla ja saamelaisella poronhoidolla on heikko asema Suomessa

Suomen poronhoitolaki ei tunnusta saamelaista poronhoitoa tai siidajärjestelmää. Poronhoitolaissa ei oteta huomioon, että samassa paliskunnassa voi toimia useita siidoja. Suomessa ei myöskään tunnusteta siidojen oikeuksia omiin laidunalueisiin. Siidoilla ja saamelaisella poronhoidolla on tästä johtuen heikko oikeudellinen asema Suomessa.

– Tämä aiheuttaa monia ongelmia saamelaiselle poronhoidolle. Yhtenä viimeaikaisena esimerkkinä tästä ovat Saamelaisalueelle tehdyt malminetsintävaraukset ilman siidojen lupaa.

Suomessa poronhoidon hallinto on järjestetty paliskunnittain. Paliskunnat kuuluvat Paliskuntain yhdistykseen. Saamelaispaliskunnat ovat kuitenkin vähemmistössä Paliskuntain yhdistyksessä, eivätkä koe pääsevänsä tarpeeksi vaikuttamaan päätöksentekoon yhdistyksen kautta.

Ratkaisuksi saamelaisen poronhoidon heikkoon asemaan saamelaiset poronhoitajat ovat jo pitkään ehdottaneet oman poronhoitolain säätämistä ja poronhoitohallinnon perustamista saamelaisalueelle. Tällä hetkellä saamelaispaliskunnat ovatkin selvittämässä oman poronhoitohallinnon perustamista.

– Tutkimukseni tulokset voivat mahdollisesti auttaa poronhoitolain ja poronhoitoa koskevan lainsäädännön muutostöissä tulevaisuudessa sekä poronhoitohallinnon uudelleenjärjestämisessä. Tässä työssä tärkeää on kuitenkin kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja muistaa, että saamelaiset ovat omien lakiensa ja elinkeinojensa asiantuntijoita. Saamelaisten tulisi saada itse päättää omiin elinkeinoihinsa liittyvistä asioista.

Tietoa väitöstilaisuudesta

FM Anne-Maria Maggan väitöskirja Siidan lait. Saamelaisen poronhoidon oikeusperiaatteet ja -teoria tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 1. maaliskuuta 2024 kello 12 alkaen luentosalissa B126.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kaisa Raitio Sveriges lantbruksuniversitetista ja kustoksena professori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä. Tervetuloa!

Tietoa väittelijästä

Anne-Maria Magga on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta pääaineenaan saamelainen kulttuuri vuonna 2013. Magga on työskennellyt vuosina 2015–2017 nuorempana tutkijana Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston yhteisessä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Domestication of Indigenous Discourses in Sápmi sekä tehnyt väitöskirjaansa Koneen säätiön henkilökohtaisella apurahalla vuosina 2018–2019.

Magga on toiminut väitöskirjatutkijana Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuosina 2019–2023. Syyskuusta 2023 lähtien hän on työskennellyt Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Saamelaiset poliittiset perinteet ja poliittinen ajattelu ihmisen ja ympäristön yhteiselona Lapin yliopistossa.

Lisätietoja

Anne-Maria Magga, anmagga(at)ulapland.fi, p. 040 484 4115

Tietoa julkaisusta

Anne-Maria Magga: Siidan lait. Saamelaisen poronhoidon oikeusperiaatteet ja -teoria. ISBN 978-952-397-162-2. Vastapaino 2024.

Kirja Vastapainon verkkokaupassa