Väitökset 2010
 

Väitös: Saamelaisten ikämiesten arvot perustuvat luontoon, saamelaisuuteen ja kristillisyyteen

1.9.2010

Terveystieteiden tohtori Raija Seppänen tarkastelee väitöskirjassaan saamelaisten ikämiesten elämänkokemuksia ja elämänhallintaa. Tutkimuksen mukaan saamelaisten ikämiesten tukipilareita ovat luonto, saamelaisuus ja kristillisyys.

Raija Seppäsen tutkimuksessa etsitään vastausta kysymyksiin, millainen on Pohjois-Lapissa asuvien saamelaisten ikämiesten elämänhallinta, mitkä elämänhallinnan tekijät painottuvat saamelaisten ikämiesten elämänkulussa ja miten maantieteellinen, sosiokulttuurinen ja historiallinen kasvu- ja asuinympäristö suuntaavat elämänhallintaa.

– Tutkimuksessa nousee esille mm. yhteisödiplomaatin, perinteensiirtäjän ja lohensoutajan elämäntarinat ja hei¬dän elämänhallintansa lapsena, työikäisenä ja eläkeläisenä. Luonnonläheisyys, saamenkieli ja saamelainen elämäntapa sekä kristillinen elämänote muodostivat miesten arvoperustan koko elämänkulun ajan ja arvoperusta lujittui entisestään miesten vanhetessa, Seppänen tarkentaa.

Elämänhallinnan tekijät kiteytyivät kodin, asuinalueen, koulu- ja työyhteisöjen sekä arvoperustan tarkasteluun. Elämänhallinta näyttäytyi sosiokulttuurisesti syvenevänä jatkumona: pohjoislappilaisena poikana, työikäisenä ja eläkeläismiehenä.

– Koti ja työ olivat keskeisiä elämänhallinnan tekijöitä miehille läpi elämän. Pojat omaksuivat erämaatalokodeissaan luontaiselinkeinotaidot erityisesti isän opastusmallin mukaisesti. Lapsuudesta alkaen miehet osallistuivat voimiensa mukaisesti elannon hankintaan kalastamalla, metsästämällä ja marjastamalla yrittäjyyden ensi askeleilla. Työiässä miehet työskentelivät maa- ja metsätaloudessa sekä palvelualoilla. Tällöin he aktivoituivat myös asuinyhteisönsä päätöksentekijöiksi.

Lapsena miesten koulunkäyntimahdollisuudet olivat olleet niukat ja suomenkielinen opetus oli tuottanut pulmia perusasioiden omaksumiselle. Eläkeläismiesten mukaan elämänkoulu jatkuu kaikesta huolimatta aina ”kahteen keppiin asti” eli vielä silloinkin kun he tarvitsevat tukea liikkumisessaan ja muuhun arkielämään.

Tutkimustuloksista nousi esille oppipojasta mestariksi -malli, joka perustuu kulttuurisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin. Mallia voidaan soveltaa kehitettäessä ja arvioitaessa ohjaus- ja neuvontamenetelmiä esimerkiksi ikääntyvien terveyttä edistävässä ohjauksessa ja yleensä aikuisten täydennys- ja oppisopimuskoulutusta kehitettäessä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Terveystieteiden tohtori Raija Seppäsen väitöskirja Ikäns elä, ikäns opi, oppimatta kuole Saamelaisten ikämiesten elämänhallinnan muistelukset Pohjois-Lapissa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.9.2010 klo 12, ls 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Merja Nikkonen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Raija Seppänen valmistui Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta laboratoriohoitajaksi 1978, erikoislaboratoriohoitajaksi 1982 ja sairaanhoidon opettajaksi 1985. Terveydenhuollon maisteriksi hän valmistui Oulun yliopistosta 1996. Kuopion yliopistosta hän valmistui terveystieteiden lisensiaatiksi 1999 ja terveystieteiden tohtoriksi 2003.

Työurallaan Seppänen on työskennellyt lehtorina Kainuun terveydenhoito-oppilaitoksessa ja Kajaanin ammattikorkeakoulussa, apurahatutkijana ja assistenttina Kuopion yliopistossa sekä raja-alueyhteistyökoordinaattorina Utsjoen kunnassa. Vuodesta 2006 lähtien Seppänen on toiminut yliopettajana Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.


Lisätietoja:
Raija Seppänen
Puh. + 358 50 3439252
E-mail: reirola@hotmail.com (koti)
E-mail: raija.seppanen@ramk.fi (työ)
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK