Saamenkielinen kielipesä on alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu hoitopaikka, jossa saamen kieltä omaksutaan kielikylpymenetelmällä arjen toimintojen kautta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että saamenkielisellä kielipesällä on oma, ainutlaatuinen toimintamalli, joka perustuu saamen kielen elvyttämiseen, saamelaisen varhaiskasvatuksen kulttuurisiin arvoihin ja luonnon vuotuiskiertoon.

Rauni Äärelän kasvatustieteen väitöskirja on ensimmäinen saamenkielistä kielipesätoimintaa kuvaava väitöstutkimus. Pioneerityönä se antaa ensisijaista tietoa saamenkielisen kielipesän toiminnasta ja kielikylpymenetelmän käytöstä saamen kielen elvyttämisessä varhaiskasvatuksessa.

—Vaikka kielipesätoimintaa on toteutettu eri muodoissa jo lähes kolme vuosikymmentä, se taistelee edelleen olemassaolostaan. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia ja vaarassa kadota. Saamen kielen elvyttämiseksi tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, Äärelä toteaa.

Tutkimus osoittaa, kuinka kielipesä tarjoaa merkityksellisen ja virikkeisen oppimisympäristön saamen kielen ja kulttuurin elpymiseksi ja kuinka monipuolisia ratkaisuja kielipesäohjaajat ovat luoneet saamen kielen elvyttämiseksi. Kielipesän arkea tarkasteltiin ensisijaisten ja toissijaisten toimintojen kautta.  Ensisijaiset toiminnot olivat välttämättömiä, jokapäiväiseen lasten päivähoitoon kuuluvia toimia, kuten kielen tukeminen päivittäisissä tilanteissa (mm. hoitoon tuonti ja haku, pukeutumiset, siistiminen), ruokailu, päiväunet ja ulkoilu.

—Näiden perushoivaan kuuluvien toimien kautta kielipesäohjaajat tukivat lasten kielen omaksumista esimerkiksi laulamalla, loruilemalla ja leikittämällä saamen kielellä. Leikit ja lorut innostivat lapsia kohteena olevan toiminnan toteuttamiseen, Äärelä kertoo.

Kielipesän arki sosiokulttuurisena kasvualustana

Tutkimustulosten mukaan kielipesän arjen toissijaiset toiminnot ilmensivät saamenkielisen kielipesän ainutlaatuista saamelaiseen varhaiskasvatukseen pohjautuvaa toimintaa. Teematyöskentelyä toteutettiin saamelaisesta kulttuurista käsin, jolloin kielipesässä esimerkiksi kerättiin pajun parkkia sisnatöitä varten.

—Aamupiiri on tärkeä, päivittäin toistuva kielen omaksumisen hetki, jolloin painotetaan saamen kielen käyttöä. Kielitaitoa kehittävät leikit ja pelit olivat lasten arjen toimintaa, jolloin leikittiin kielipesän pihassa joikuhippaa tai leikittiin barbeilla, jotka lapinpuvuissaan puhuivat vain saamea. Saamenkieliset sadut rikastuttivat kieltä, mutta myös toimivat saamelaisen kasvatuksen mukaisena kasvatusmenetelmänä, Äärelä toteaa.

Äärelän mukaan kokonaisuudessaan kielipesän arki näyttäytyi sosiokulttuurisena kasvualustana, jossa lapset kasvatettiin osaksi saamelaista kulttuuria ja kieliyhteisöä.

Väitöskirjassa esitellään malli kielipesäpedagogiikasta tutkimustulosten pohjalta. Kielipesäpedagogiikan malli on kuvattu komsiopallon (pohj.saam. šiella) muodossa, jossa komsiopallo kuvaa kielipesäpedagogiikkaa ja komsiopallon laukkaset kielipesäpedagogiikan perusperiaatteita eli toimintoja, joiden avulla kieltä omaksutaan kielipesässä. Komsiopallon, eli kielipesäpedagogiikan, taustan muodostavat saamen päävärit, jotka korostavat kielipesäpedagogiikan saamelaista ja kielen omaksumisen viitekehystä: saamen kielen elvytystä, saamelaiskulttuuria, saamelaiskasvatusta ja kielen omaksumista. Kielipesäpedagogiikan mallia voidaan hyödyntää kielipesätoiminnan suunnittelussa ja edelleen toiminnan kehittämisessä.

Toiminnan kehittämisestä

Tutkimuksessa selvitettiin myös kielipesäohjaajien näkemyksiä kielipesätoiminnan kehittämiseksi. Tulokset osoittavat, että saamenkielisen kielipesän toiminta tapahtuu marginaalissa, josta siirtyminen vakiintuneeseen toimintamuotoon edellyttää toiminnan kehittämistä.

—Kielipesäohjaajat pyrkivät edistämään ja uudistamaan toimintaa siitäkin huolimatta, että toiminnan toteuttamiseen liittyy epävarmuus jatkuvuudesta ja resursseista, Äärelä kertoo.

Äärelä tuo tutkimuksessaan esille, että kielipesäohjaajat toteuttivat kielipesän käytäntöjä omaan asiantuntemukseensa ja vahvaan kokemuspohjaansa nojautuen. Ohjaajien mukaan kielipesän kehittäminen edellyttää ainakin yhtenäisten kielipesän toimintaa koskevien suunnitelmien luomista, saamelaiskulttuurin mukaisia tiloja sekä oppimateriaalin tuottamista ja vahvempaa verkostoituminen ympäröivän yhteisön ja muiden kielipesätoimijoiden kanssa.

Tutkimus rakentaa perusteita kielipesätoiminnan vakiinnuttamiseksi ja on osoitus sen ensiarvoisesta ja kauaskantoisesta merkityksestä saamen kielen elpymiseksi.

Tietoja väitöstilaisuudesta

KM Rauni Äärelän väitös "Dat ii leat dušše dat giella.”  ["Se ei ole vain se kieli"] Tapaustutkimus saamenkielisestä kielipesästä saamelaisessa varhaiskasvatuksessa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2016 klo 12 alkaen luentosalissa 2. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tove Skutnabb-Kangas, Åbo Akademi ja kustoksena professori Kaarina Määttä, Lapin yliopisto.
Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu Ravintola Petronellassa. Tervetuloa.

Tietoja väittelijästä

KM Rauni Äärelä (synt. 1982) on luokanopettaja ja saamen kielen opettaja Sompion koululla, Sodankylässä.  Hän on ollut aktiivisesti mukana saamelaisyhdistystoiminnassa Rovaniemellä ja Vuotsossa.  Saamelaiskäräjien Sodankylän edustajana hän oli kaksi aiempaa käräjäkautta, jolloin hän toimi muun muassa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan varapuheenjohtajana sekä Saamelaisten koulutusasian yhteiselimen jäsenenä. Lisäksi hän on ollut mukana perustamassa pohjoissaamenkielistä kielipesää Rovaniemelle ja Sodankylän kirkonkylään.

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi.

Rauni Äärelä: "Dat ii leat dušše dat giella.” ["Se ei ole vain se kieli"] Tapaustutkimus saamenkielisestä kielipesästä saamelaisessa varhaiskasvatuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 335. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2016. ISBN 978-952-484-928-9. ISNN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis. 203. ISBN 978-952-484-929-6. ISNN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK