Seutuyhteistyö on hakenut muotojaan Suomessa runsaan vuosikymmenen ajan. Uudet toimintamallit eivät ole kuitenkaan vakiintuneet eikä seuduille ole syntynyt tavoiteltuja hallinnan muotoja. Hallinta eroaa hallinnosta siinä, että monesta toimijasta koostuvalla hallinnalla ei ole lainmukaista valtaa, hallinnolla sitä on. Aaro Tiilikaisen tutkimuksen keskeinen kysymys on seutuhallinnan oikeutus ja erityisesti kuntien ja seutujen väliset riippuvuussuhteet.

– Käytännössä kuntien ja seutujen välinen riippuvuus toisistaan on merkinnyt sitä, että kuntien vallankäyttö suhteessa seutuhallintaan on ollut kokonaisvaltaista, jolloin seutuhallinnalle ei ole jäänyt liikkumatilaa, Aaro Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mukaan pääasiassa työssäkäyntialueen perusteella rajautuvien seutujen yhteistyö on teoriassa mahdollista organisoida siten, että seudun kunnat järjestävät palvelunsa yhteisesti ja muodostavat perustan seudun laajemmallekin hallinnalle. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole ollut nykyoloissa mahdollista.

– Seutujen yhteistyö sisältää väistämättä vahvoja sisäisiä riippuvuussuhteita, jotka tekevät yhteistyön hankalaksi, elleivät mahdottomaksi. Etenkin peruspalvelujen siirtäminen seutujen hoidettavaksi on osoittautunut ylipääsemättömäksi kynnykseksi.

Tiilikaisen mukaan perusongelma aiheutuu siitä, että vahvistaakseen asemaansa seutuhallinnan on yritettävä sitouttaa kuntia seudun strategioihin. Käytännössä seutuhallinnalta jää puuttumaan oikeutus päättää asioista omista lähtökohdistaan, koska päätöksentekijät ja pääasiallinen rahoitus tulevat kunnista.

– Tutkimustulosten mukaan kuntien peruspalvelujen tarkoituksenmukainen siirtäminen seudulliselle tasolle ei ole mahdollista muuttamatta seutujen hallinnan rakenteita. Kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämisessä korostuu selkeiden valta- ja vastuusuhteiden merkitys.

– Henkilöstö ja henkilöstön osaaminen ovat myös nousseet entistä merkittävimmiksi tekijöiksi seutuyhteistyön edetessä. Henkilöstöä pidetään seutuhallinnan kriittisenä resurssina, etenkin erityisasiantuntemuksen ja keskijohdon osalta.

Tiilikaisen mukaan seudullisen tason vahvistaminen aluerakenteessa edellyttää seutujen hallintaa monien toimijoiden ja verkostojen kokonaisuutena. Hallinnan ytimessä tulevat olemaan nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut, joiden uudelleen organisointi on myös käynnissä olevan PARAS-hankkeen keskeinen tehtävä.

– Hyvän hallinnan toteuttaminen palvelujen järjestämisessä edellyttää demokraattista päätöksentekoa, selkeitä vastuusuhteita, toiminnan läpinäkyvyyttä ja laatua sekä prosessien toimivuutta.

Seutujen hallinnan rakenteellisen kehittämisen vaihtoehtoina Tiilikainen nostaa esille toiminnallisia alueita vastaavan kuntarakenteen muodostamisen ja Kainuussa toteutetun vaaleilla valittuun valtuustoon ja taloudelliseen ohjaukseen perustuvan järjestelyn.

– Edellä mainitut vaihtoehdot tarjoaisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa seutujen hallintaa myös käytännössä, Tiilikainen sanoo.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty resurssiriippuvuusnäkökulmaa.Tutkimuksen aineisto on kerätty Hämeenlinnan, Kemi-Tornion ja Lahden seuduilta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Hallintotieteiden lisensiaatti Aaro Tiilikainen väitös Teoriassa kyllä ... Resurssiriippuvuuksien vaikutukset seutujen hallintaan kolmen kaupunkiseudun kokemusten perusteella tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 12.5.2007 klo 12.00. Väitöstilaisuus järjestetään Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun auditorio Sauvossa, Valtakatu 22, Kemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa.

Tietoja väittelijästä:
Aaro Tiilikainen on suorittanut Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon 1976 ja hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon 2000.

Työurallaan Tiilikainen on toiminut Kolarin ja Tervolan kunnissa mm. suunnittelusihteerinä, kunnansihteerinä, elinkeinoasiamiehenä ja kunnanjohtajana. Lapin yliopiston muotoilu- ja yrityspalvelu yksikön johtajaksi hänet nimitettiin 1995 ja Meri-Lappi Instituutin johtajaksi 1998. Tiilikainen on tehnyt seutuyhteistyötä eri rooleissa vuodesta 1978 lähtien.      

Lisätietoja:
Aaro Tiilikainen
Puhelin 0400 584 581

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi