YTL Tiina Seppälä tutkii kansainvälisen politiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan globaalista vastarinnasta käytyä teoreettista keskustelua kriittisen teorian näkökulmasta tapaustutkimuksenaan Irakin sotaa vastustava liike.

Sodanvastaisen liikkeen poliittinen aktivoituminen syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen herätti vilkkaan teoreettisen keskustelun globaalista vastarinnasta. Keskustelu kiihtyi entisestään Irakin sotaa vastustavien maailmanlaajuisten mielenosoitusten myötä.

– Globaaliteorioissa sosiaaliset liikkeet nähdään ratkaisuna sodan ongelmaan. Liberaalit kosmopoliitit puhuvat globaalista kansalaisyhteiskunnasta ja radikaalimmat haaveilevat vallankumouksellisesta liikkeestä, joka taistelisi sotaa vastaan globaalina rintamana. Molemmat teoriat katsovat, että sotaa voi vastustaa symbolisen vallan avulla globaalissa julkisuustilassa käytävissä merkityskamppailuissa. Valtiokeskeisen teorian mukaan globaali vastarinta on tehotonta: se pikemminkin pakenee valtaa kuin haastaa sitä, Seppälä kiteyttää.

Nämä keskenään ristiriitaiset teoriat antoivat tutkijalle aihetta kysyä, miten valta ja vastarinta ymmärretään sodanvastaisessa liikkeessä. Tutkimus osoittaa, että teorioiden suhde sodanvastaiseen liikkeeseen on riittämätön ja monin tavoin ongelmallinen.

– Teorioiden suurin ongelma on, että ne perustuvat yksinkertaistavalle joko-tai -jaottelulle olipa sitten kyse vallan, vastarinnan tavoitteiden tai strategioiden määrittelystä. Sodanvastaisen liikkeen sisällä näkemykset ovat yleensä limittäisiä ja paljon moninaisempia kuin teoreettisessa keskustelussa. Teoriat painottavat joko globaalia tai kansallista strategiaa, kun liikkeessä molemmat koetaan tärkeiksi yhtä aikaa. Liikkeessä tavoitellaan sekä symbolista että poliittista valtaa, vaikka teoriat pakottaisivat valitsemaan niiden väliltä.

Seppälän mukaan teorioiden suhdetta vastarinnan käytäntöön voidaan parantaa hyödyntämällä yllä mainittua sekä-että -näkökulmaa.

– Sekä-että -näkökulma kuvaisi totuudenmukaisemmin liikkeen lähtökohtia ja tarjoaisi joko-tai -ajattelua hedelmällisemmän lähestymistavan valtaan ja vastarintaan sosiaalisten liikkeiden tutkimuksessa laajemminkin. Teorioiden tulee kytkeytyä tiiviisti käytäntöön, jotta voidaan luoda aidosti vuorovaikutteista dialogia teorian ja käytännön välille. Yhteys käytäntöön on kriittisen teorian tärkein ominaisuus. Teorioiden tarjoamiin toimintamalleihin ei kuitenkaan tule suhtautua kritiikittömästi, koska aina ne eivät edesauta liikkeitä konkreettisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Tutkimus paljastaa myös poliittisia konflikteja ja valtataisteluja sodanvastaisen liikkeen sisällä. Niitä ei Seppälän mukaan teorioissa huomioida juuri lainkaan, koska etenkin globaaliteoriat korostavat konsensusta ja universaaleina pitämiinsä arvoihin sitoutumista.

– Ulospäin liike vaikuttaa yhtenäiseltä, mutta pinnan alla käydään moninaisia kamppailuja eri organisaatioiden, perinteiden ja ideologioiden välillä. Esimerkiksi pasifistiset organisaatiot määrittävät vastarinnan tavoitteet ja strategiat aivan eri tavalla kuin vasemmistolaiseen traditioon kiinnittyvät organisaatiot. Myös liikkeen sisällä olisi tärkeää käydä avointa keskustelua moninaisuuden ja yhtenäisyyden välisestä monimutkaisesta suhteesta, tutkija toteaa lopuksi.

Tutkimus kohdentuu Irakin sodan vastustamiseen ja pääasiallisesti vuosiin 2003–2008. Tutkimusta varten haastateltiin neljän sodanvastaisen organisaation edustajia Iso-Britanniassa sekä analysoitiin organisaatioiden historiikkeja ja kannanottoja. Teoreettisessa osuudessa analysoitiin kolmea lähestymistapaa: liberaalia kosmopolitanismia, radikaalia jälkistrukturalismia ja valtiokeskeistä teoriaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tiina Seppälän väitöskirja Globalizing Resistance against War? A Critical Analysis of the Theoretical Debate through a Case Study of the ’New’ Anti-War Movement in Britain tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 30.10.2010 klo 12.00 Fellman-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori David Chandler, University of Westminster (UK) ja kustoksena professori Julian Reid, Lapin yliopisto.

Taustatietoja väittelijästä
Tiina Seppälä (s. 1975) suoritti ylioppilastutkinnon Enontekiön lukiossa vuonna 1994. Seppälä valmistui Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2000 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi 2006. Hän on toiminut kansainvälisen politiikan tutkijana ja opettajana Lapin yliopistossa vuodesta 2001 lähtien.

Lisätietoja
Tiina Seppälä, p. 040 726 2687, tiina.seppala (at) ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 0400 695 418 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot
Tiina Seppälä: Globalizing Resistance against War? A Critical Analysis of the Theoretical Debate through a Case Study of the ’New’ Anti-War Movement in Britain. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2010. Acta Universitatis Lapponiensis 193. ISSN 0788-7604. ISBN 978-952-484-389-8.

LaY/Viestintä/OT