• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2014
 

Väitös: Sota-aluksillakin on oikeus viattomaan kauttakulkuun Ahvenanmaalla

27.8.2014

Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja neutralisointia koskeva sopimus solmittiin ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1921. Sopimus teki Ahvenanmaan aluevesistä Suomen sisäisiä ja ulkoisia aluevesiä, mutta rajoitti suomalaistenkin sotalaivojen liikkumista alueella. Sopimus on edelleen voimassa ja määrittää Ahvenanmaan vesien käyttöä. Sitä sovelletaan kuitenkin yhdessä uudempien kansainvälisen oikeuden ja käytäntöjen kanssa, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä OTL Pirjo Kleemola-Juntunen.

Vuoden 1921 Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisointia koskevan sopimuksen 5 artiklassa mainitaan, että sopimus ei vaikuta sota-alusten voimassa olevien kansainvälisten säännösten ja tapojen mukaiseen oikeuteen viattomaan kauttakulkuun. Artiklan sanamuoto viittaa kuitenkin siihen, että sota-alusten oikeutta viattomaan kauttakulkuun tulee tulkita kulloinkin voimassa olevien kansainvälisen oikeuden sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Kleemola-Juntusen väitöstutkimuksessa tarkastellaan vuoden 1921 jälkeistä monivaiheista kehitystä, jonka aikana oikeudesta Ahvenanmaan vesien käyttöön on esitetty vaihtelevia tulkintoja. Vaikka oikeuskäytännöt ja sopimukset ovat muuttuneet, on vuonna 1921 sovittu oikeus viattomaan kauttakulkuun säilynyt.

Viattomuuden määritelmään on sen sijaan tullut vuosien saatossa muutoksia. Vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksessa kauttakulun viattomuuden arviointi kytkettiin entistä selvemmin aluksen toimintaan aluemerellä. Aluksen lasti, varusteet, miehitys ja kunto jäävät siis vaille merkitystä arvioitaessa kauttakulun luonnetta. Toisin sanoen sota-aluksetkin voivat kulkea Ahvenanmaan aluevesillä, jos niiden toiminta on rauhanomaista.


Viaton ei merkitse esteetöntä

Vuoden 1982 merioikeusyleissopimukseen hyväksyttiin määräyksiä myös niin sanotun esteettömän kauttakulun järjestelystä. Tätä järjestelyä sovelletaan kansainväliseen meriliikenteeseen käytettävissä salmissa, jotka sijaitsevat rantavaltioiden aluemerellä ja yhdistävät aavan meren tai talousvyöhykkeiden osia toisiinsa.

Olennaisin ero esteettömän kauttakulun ja viattoman kauttakulun välillä on, että esteettömässä kauttakulussa sukellusveneet voivat kulkea salmen läpi sukelluksissa ja että oikeus esteettömään kauttakulkuun koskee myös lentoliikennettä. Viattomassa kauttakulussa sukellusveneiden tulee kulkea salmen läpi pinta-asemassa ja pitää lippunsa näkyvissä, eikä viaton kauttakulkuoikeus koske lentoliikennettä.

Esteettömän kauttakulun järjestelyä ei sovelleta salmissa, joissa kauttakulkua säännellään pitkään voimassa olleilla kansainvälisillä sopimuksilla. Vuoden 1982 merioikeusyleissopimus ei mainitse nimeltä näitä salmia, mutta merioikeuskonferenssin neuvotteluiden perusteella kyseeseen tulevat Tanskan ja Turkin salmet, Etelä-Amerikan kärjessä sijaitseva Magalhaesin salmi sekä Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva Ahvenanrauma. Laivareitti Ahvenanrauman läpi kulkee Ruotsin aluemeren kautta, mutta koska salmen Suomen puoleisessa osassa sovelletaan Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisointia koskevaa sopimusta, tulee kauttakulkuun Ahvenanraumassa soveltaa sopimuksessa mainittua oikeutta viattomaan kauttakulkuun eikä merioikeusyleissopimuksen määräyksiä esteettömästä kauttakulusta.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Pirjo Kleemola-Juntusen väitöskirja "Passage Rights in International Law: A Case Study of the Territorial Waters of the Åland Islands" tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 29. elokuuta 2014 klo 12 alkaen, luentosali 2 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on professori Said Mahmoudi Tukholman yliopistosta ja kustoksena tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.


Taustatietoja väittelijästä:

Pirjo Kleemola-Juntunen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin korkeakoulusta vuonna 1988 ja varatuomarin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1989. Oikeustieteen lisensiaatiksi hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 2002.

Kleemola-Juntunen on toiminut eri tehtävissä valtionhallinnossa, pankkilakimiehenä, tutkijana Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa sekä assistenttina ja tutkijana Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa.


Lisätietoja:

Pirjo Kleemola-Juntunen
Sähköposti: pirjo.kleemola-juntunen (at) ulapland.fi

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Pirjo Kleemola-Juntunen: Passage Rights in International Law: A Case Study of the Territorial Waters of the Åland Islands. Acta Universitatis Lapponiensis 284. ISBN (nid.) 978-952-484-752-0, ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 151. ISBN (pdf) 978-952-484-753-7, ISSN (pdf) 1796-6310


Julkaisun myynti:

Lapin yliopistokustannus (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup


LaY/Viestintä/TN
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK