Uutiset 2021
 
Kuvan puolipotretissa Tiina Harjumaa nojaa puunrunkoon kauniissa syyssäässä.
Tiina Harjumaa. Kuva: Marko Junttila.

Väitös: Sotien, väestönsiirtojen ja historian marginaaliin joutumisen kokemukset muistetaan yli sukupolvien

29.11.2021

KM Tiina Harjumaa tarkastelee kulttuurihistorian väitöstutkimuksessaan, kuinka Petsamon siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä hahmottavat Petsamon ja petsamolaisten menneisyyden. Kotiseutunsa menettäneen siirtolaisyhteisön tulkinnat heijastelevat laajemmin siirtolaisten ja pakolaisten kokemuksia eri puolilla maailmaa: kun yhteys menneeseen murtuu yllättäen ja väkivaltaisesti, tarve yhteyden jälleenrakentamiselle ja omien juurien kasvattamiselle on suuri ja ylisukupolvinen.

Petsamo oli osa Suomea vuosina 1920–1944, mutta ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Jäämeren rannoille jo 1850–1860-luvulla. Petsamolaisten lujaa tunnesidosta menetettyyn kotiseutuun on vahvistanut alueen luovutus Neuvostoliitolle syyskuussa 1944 Moskovan välirauhan neuvotteluissa.

Harjumaa tarkoittaa tutkimuksessaan petsamolaisilla Petsamossa eläneitä, sieltä sotavuosina evakuoituja ja uudelleenasutettuja sekä heidän jälkeläisiään. Hänen mukaansa petsamolaisuus on käsitteenä laaja, epätarkka ja alati muovautuva. Se sisältää useita eri kansallisia, kielellisiä, kulttuurisia ja etnisiä tasoja. Kyse on enemmänkin ihmisen omasta kokemuksesta siitä, kokeeko hän olevansa petsamolainen.

Petsamolaisten muistitiedot havainnollistavat, miten vahvoina sotiin, väestönsiirtoihin ja sivuutetuiksi joutumisen kokemukset voivat kulkeutua ihmisten mukana ajasta ja paikasta toiseen, sukupolvelta toiselle. Menneisyyden kipukohtien työstäminen on hidasta, ja ihmiset löytävät siihen erilaisia keinoja. Omaa menneisyyssuhdetta rakennetaan vähitellen, pienistä paloista koostaen, erilaisia menneisyyden jälkiä yhdistellen.

– Ihmiset rakentavat omaa Petsamoaan, omaa tulkintaansa. Tällöin mitä monimuotoisimmat menneisyyden jäljet auttavat ymmärtämään menneisyyttä. Ei ole yhtä oikeaa tai yhteisesti jaettua tarinaa menneestä Petsamosta ja petsamolaisuudesta, Harjumaa huomauttaa.

”Aika ennen”, sota- ja evakkovuosien murros sekä ”aika jälkeen”

Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu petsamolaisten muistitiedosta, pitkälti haastatteluista ja Petsamo-Seura ry:n Petsamolaista-lehdessä (1975–2020) julkaistuista muistelmista. Harjumaa on perehtynyt myös vanhoihin sanomalehtiin, Petsamo-Seura ry:n materiaaleihin, muistokirjoituksiin ja kuolinilmoituksiin, lukenut satuja, runoja, loruja, laulujen sanoituksia, kuunnellut radiokuunnelmia ja -ohjelmia. Lisäksi petsamolaisten laatimia omakustanteita sekä suurelle yleisölle suunnattuja historiakirjoja, historiallis-fiktiivisiä romaaneja, novelleja ja muistelmia on lukuisia. Tätä laajaa ja monitulkintaista kokonaisuutta Harjumaa tarkastelee subjektiivisina tulkintoina, kokemuksina ja merkityksenantoina.

Petsamolaisten kerronnasta hahmottuu kolme ajallista tasoa: aika Petsamossa, sota- ja evakkovuosien murros sekä sitä seuranneet vuodet. Keskiössä on kotiseudun menetys syksyllä 1944. Sitä vasten Petsamon aika hahmottuu yhteisöllisenä elona ankaran luonnon keskellä. Sodan jälkeinen aika puolestaan näyttäytyy puutteellisena ja koettelevana aikana, jolloin petsamolaiset rakensivat sekä uusia asutusalueita että jälleenrakensivat yhteisöllisyyttään ja identiteettiään.

Petsamolaisten parissa elää kokemus siitä, että heidän menneisyytensä ja kokemuksensa ovat jääneet alati sivuun osana kansallista historiaa ja muita siirtolaisryhmiä. Viranomaisiin kohdistuva kritiikki läpäisee muistitiedon eri ajat. Petsamolaisilla on tarve kertoa menneisyydestään, tehdä sitä näkyväksi ja tuoda laajempaan tietoisuuteen, sillä he kokevat olevansa historian marginaalissa. Kipeän menneisyyden työstämisen alustoiksi otettiin aktiivinen muistelu, seura- ja julkaisutoiminta sekä yhteyksien rakentaminen museoiden, arkistoiden ja tutkijoiden kanssa.

Henkinen jälleenrakennus on hidasta

Vaikka Petsamon luovutuksesta on kulunut lähes kahdeksan vuosikymmentä, tarve menneisyyden käsittelylle ja henkiselle jälleenrakennukselle ei ole poistunut.

– Tämä herättää pohtimaan nykyisiä sodan, pakkosiirron, pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kokeneita ihmisiä ja ryhmiä. Miten heitä voitaisiin tukea rakentamaan menneisyyssuhdettaan ja jatkamaan elämäänsä uusilla seuduilla? Kyse on kuitenkin ihmisistä ja väestönosista, jotka ovat mahdollisesti eläneet keskellä sotaa ja väkivaltaisia konflikteja vuosikymmeniä, Harjumaa pohtii.

Henkinen jälleenrakennus on kuitenkin mahdollista, kun ihmiset löytävät itselleen ominaiset tavat sekä ajan ja tilan käsitellä menneisyyttä.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Tiina Harjumaan väitöskirja Menetetty ja läsnäoleva Petsamo. Menneisyyden tulkitseminen ja historian rakentuminen petsamolaisessa muistiyhteisössä esitetään Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi lauantaina 11. joulukuuta 2021 klo 12. luentosalissa 2. Vastaväittäjänä toimii dosentti, akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.

Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu.

Tilaisuutta voi seurata etänä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Väitöstilaisuudessa kuvataan videomateriaalia Lapin yliopiston väitöstilaisuuden kulkua käsittelevää ohjevideota varten. Luentosalin ulkopuolella voi allekirjoittaa kuvausluvan.

Tietoa väittelijästä

Tiina Harjumaa on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2015 ja suorittanut kulttuurihistorian syventävät sivuaineopinnot (erillisopinnot) Turun yliopistoon vuonna 2015. Harjumaa aloitti kulttuurihistorian työtehtävät Lapin yliopistossa syksyllä 2013 ja on työskennellyt viime vuodet oppiaineessa sivutoimisena tuntiopettajana ja yliopisto-opettajana. Hän on myös työskennellyt eri hankkeissa sekä tieteenalan parissa että monitieteisissä projekteissa tutkimusapulaisena ja nuorempana tutkijana.

Harjumaa on työstänyt väitöskirjaansa Jenny ja Antti Wihurin rahaston työskentelyapurahalla vuosina 2019–2021 ja viimeistellyt tutkimuksensa Lapin yliopiston myöntämällä Esko Riepulan työskentelyapurahalla syys–joulukuussa 2021.

Lisätietoja

Tiina Harjumaa
tiina.harjumaa(at)ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Harjumaa, Tiina (2021) Menetetty ja läsnä oleva Petsamo. Menneisyyden tulkitseminen ja historian rakentuminen petsamolaisessa muistiyhteisössä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 327. ISBN 978-952-337-295-5. Rovaniemi, Lapin yliopisto.

Elektronisen väitöskirjan pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-295-5