Koulun arjen konfliktien, kuten mielipahaa ja kiusaamisen kokemusta aiheuttavien tilanteiden, hallinnan osalta aineisto nostaa esiin kokemuksen uudenlaisesta näkemyksestä, jonka restoratiivinen, eheyttävä lähestymistapa ja sovittelu oli tuottanut. Konfliktit koettiin osaksi arjen vuorovaikutuksen ilmiöitä ja ne nähtiin oppimisen mahdollisuuksina, joiden käsittelyyn restoratiivinen sovittelu oli antanut toimivaksi koetun menetelmän. Restoratiivisen lähestymistavan tuoma ihmiskäsitys oli ohjannut myös konfliktitilanteissa näkemään oppilaat ja konfliktin osapuolet tilanteensa asiantuntijoina ja ratkaisijoina ilman etukäteen tehtyä erottelua esimerkiksi perinteisiin kiusaajan tai kiusatun rooleihin.

- Haastatteluaineiston informantteina toimineet peruskoulujen henkilökunnan jäsenet kokivat valtaa käyttävän tuomarin tai erottelijan roolin poisjäämisen helpottavana ja näkivät, että ymmärrys konfliktin omistajuudesta oli vapauttanut heidät vahvistamaan ja tukemaan osapuolten omaa kykyä oppia, ottaa vastuuta tapahtuneesta ja muuttaa käytöstään, toteaa Gellin.

Tutkimus osoittaa, että työrauhan turvaamisessa rangaistusten lisäämisen ja ankaroittamisen sijaan tulisi rakentaa yhteisön jäsenten vuorovaikutusta ja keskinäistä arvostusta, mitä restoratiivisen oppimisyhteisön toimintakulttuurin nähtiin osaltaan tuottaneen. Aineistosta nousee esiin myös uuden ajattelu- ja työtavan käyttöönoton haasteet. Osa informanteista koki, että monet yhteisön jäsenet eivät lähtökohtaisesti ole valmiita luottamaan oppilaiden aktiiviseen asiantuntijuuteen tai yhteistoiminnallisuuteen.

- Tutkimus osoittaa, että monet aikuiset eivät ole valmiita vaihtamaan konfliktin käsittelymenettelyä syyllisiä ja sanktioita osoittavista käytännöistä sovittelun kaltaiseen, osapuolten kohtaamista, osapuolten omien ratkaisujen etsimistä ja syyttämättä työskentelyä tukevaan prosessiin, Gellin huomauttaa.

Koulun arjessa tulee tukea oppilaiden oikeutta tulla kuulluksi ja saada itse olla vaikuttamassa itseään koskeviin päätöksiin

Laajemmin tutkimus nostaa esiin restoratiivisen lähestymistavan perusarvoiksi kunnioituksen, kuuntelun, kohtaamisen, yksilöiden oman asiantuntijuuden ja kyvykkyyden vahvistamisen arjen eri tilanteissa, ja erityisesti konflikteissa. Aineistosta nousee esiin ajattelutavan muutos ihmiskäsityksessä. Restoratiivisen lähestymistavan oli osaltaan koettu ohjanneen näkemään oppilaat sosiaalisilta taidoiltaan kehittyvinä ja aktiivisina toimijoina, joiden asiantuntijuutta omassa elämässään on merkityksellistä tukea.

- Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus nähtiin keskeisenä elementtinä sekä oppimisen että sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa. Näiltä osin tutkimuksen voidaan nähdä kiinnittyvän yleisemmin kasvatuskentän nykydiskurssiin positiivisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen merkityksestä, Gellin kertoo.

Tutkimuksen tuloksena tuotettu restoratiivisen kohtaamisen malli yhdistää tutkimuksen teoreettisen tarkastelun koulun arjen käytäntöihin. Restoratiivinen, eheyttävä kohtaaminen on vastavuoroista. Restoratiivinen kohtaaminen tukee kunkin yhteisön jäsenen identiteettiä sellaisena kuin se on yksilön omaa ainutlaatuisuutta vahvistaen, toiseksi restoratiivinen kohtaaminen tukee inhimillistä ja ammatillista kasvua, kolmanneksi restoratiivinen kohtaaminen tukee muutosta aina silloin kun siihen on tarvetta. Restoratiivisen kohtaamisen taito toimii arjen vuorovaikutusta tukien niin, että yhteisön jäsenten eri näkökannat ja tarpeet tulevat huomioiduiksi ja toisaalta mahdollisia vastakkainasetteluja voidaan yhdessä reflektoiden purkaa.

- Lapsi ja lapsuus ovat itseisarvoja, joita aikuisten tulee suojata riippumatta lapsen positiosta omassa konfliktissaan. Syrjään siirtäminen tai rankaisu ei anna mahdollisuutta sosiaalisten taitojen oppimiseen, empatian kehittymiseen ja myönteisen käytöksen opetteluun. Aikuiset ovat vastuussa työrauhan turvaamisesta kouluissa ja valitsevat tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaisen menettelyn erilaisissa arjen tilanteissa. Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu voivat parhaimmillaan madaltaa kynnystä havaita ja puuttua mieltä pahoittavaan käyttäytymiseen riittävän varhain, jotta syrjäytymisen sijaan tuetaan sosiaalisten taitojen oppimista, toteaa Gellin.

Väitöstutkimuksen aineistona toimi 37 peruskoulun henkilöstön jäsenen tuottama kirjallisesti ja haastatteluin kerätty materiaali, jonka pohjalle Grounded Theory -metodologian mukaisesti rakentui sekä paikallinen että yleinen teoreettinen malli. Yleinen teoreettinen malli on GT-metodologian mukaisesti siirrettävissä kokeiltavaksi ja kehitettäväksi edelleen myös muussa kuin peruskoulukontekstissa. Tutkimus on aihealueen ensimmäinen peruskoulukontekstissa toteutettu tutkimus Suomessa.

Tietoja väitöstilaisuudesta

KM Maija Gellinin väitöskirja Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu peruskoulukontekstissa. Kohti eheyttävän kohtaamisen toimintakulttuuria tarkastetaan väitöstilaisuudessa 8.11.2019 klo 12 Lapin yliopiston salissa LS2. Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena professori, dekaani Tuija Turunen Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteyden kautta: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoja väittelijästä

Maija Gellin (os. Heinonen) on valmistunut ylioppilaaksi Espoon Pohjois-Tapiolan lukiosta 1979. Nuoriso-ohjaajan ja yhteisöpedagogin (AMK) tutkintojen jälkeen Gellin jatkoi opintojaan ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta 2011.

Lisätietoja

Maija Gellin
040 7079076
maija.gellin(at)sovittelu.com

Julkaisun saatavuus

Väitöskirja on luettavissa elektronisena LAUDA-tietokannassa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-173-6

Maija Gellin: Restoratiivinen lähestymistapa ja sovittelu peruskoulukontekstissa : kohti eheyttävän kohtaamisen toimintakulttuuria, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 266, ISBN:978-952-337-173-6

LaY/Viestintä/J-EK