Norjan Koutokeinossa toimivan opetus- ja tutkimuslaitoksen Sámi allaskuvlan tohtoristipendiaatti Erika Sarivaara tarkastelee väitöstutkimuksessaan saamen kielen elvytystä, jota toteuttavat saamelaismääritelmän ulkopuolelle rajautuvat henkilöt. Lisäksi hän tutkii näiden henkilöiden kokemuksia saamelaisuudesta.

Tutkimuksen kohteena ovat saamen kielen elvyttäjät, jotka ovat opetelleet saamen kielen. Tutkimuksessa perehdytään kielenoppimiseen motivaatiotekijöiden valossa.

Saamenkielisiä statuksettomia saamelaisia ovat Sarivaaran tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka eivät saamelaisista sukujuuristaan ja saamen kielen taidostaan huolimatta ole saamelaisen yhteisön virallisia jäseniä, eli heillä ei ole saamelaisstatusta. Saamelaisstatus on henkilöillä, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Samantapaisissa yhteyksissä käytetään esimerkiksi termiä Non-Status Indians tarkoittaessa ilman laillista statusta olevia alkuperäiskansan ryhmän jäseniä.

Tutkimuksen mukaan saamenkieliset statuksettomat saamelaiset kantavat huolta saamen kielen uhanalaisuudesta.

– He ovat ottaneet aktiivisen roolin uhanalaisen kielen elvyttäjinä ja siirtäjinä. He siirtävät kieltä seuraaville sukupolville puhumalla sitä lapsilleen tai lapsenlapsilleen. He ovat omistautuneet kielen edistämiseen ja sitoutuneet vahvasti kielen elvytykseen. Tämä näkyy kautta linjan heidän toiminnassaan ja kokemuksissaan, Sarivaara sanoo.

Statuksettomat saamelaiset kokevat identiteettinsä ja paikkansa saamelaisessa yhteisössä monitahoisesti: jokainen kertomus tuo esille erilaisen äänen ja tarinan. Tutkimusaineistosta nousee esille kaksi ryhmää, jotka kokevat eri tavoin suhteensa saamelaisuuteen: integroituvat statuksettomat saamelaiset sekä tiedostavat statuksettomat saamelaiset.

– Integroituvat statuksettomat saamelaiset ovat osa saamelaista yhteisöä saamen kielen avulla. Heille saamelaiset juuret ovat olleet innoitus aloittaa saamen kielen opiskelu. Alkusysäyksen jälkeen motivaationa kielen opiskeluun ja puhumiseen on ollut saamelaisessa yhteisössä eläminen ja toimiminen, tutkija kertoo.

Tiedostavat statuksettomat saamelaiset puolestaan pitävät itseään saamelaisina saamelaisten sukujuuriensa kautta.

– He kokevat samastuvansa osaksi saamelaista yhteisöä. Saamen kieli merkitsee heille kulttuurista jatkumoa: he kokevat liittyvänsä kielen avulla osaksi sukupolvien ketjua, Sarivaara toteaa.

Tutkimuksen perusteella tiedostavat statuksettomat saamelaiset näkevät saamelaisuutensa kuitenkin ongelmalliseksi statuksettomuuden vuoksi. Keskeinen huomio on, että saamelaiskäräjien vaaliluettelon jäsenyydellä on merkitystä saamelaisen identiteetin kannalta. Yhteisön virallisen hyväksymisen saavuttaminen merkitsisi Sarivaaran aineiston perusteella ihmisyyden kokemisen tukemista. Ulkopuolelle rajautuminen aiheutunee saamelaismääritelmän kapea-alaisesta tulkinnasta. Itseidentifikaatio, saamen kielen taito ja saamelaiset sukujuuret eivät ole riittäneet saamelaisuuden kriteerien täyttymiseen, tutkija arvioi tutkimuspartnerien kertomusten perusteella.

– Haastateltaville saamelaisuus ja saamen kieli merkitsevät paljon. He kokevat vaaliluettelon ulkopuolelle rajautumisensa ”avoimena haavana”, joka kyseenalaistaa heidän identiteettinsä ja oikeutensa omaan historiaan. Kun saamelaisuutta ei hyväksytä, haavoittaa se ihmisen paikantumisen tunnetta. He joutuvat puolustautumaan ja perustelemaan identiteettiään. Ajankohtainen saamelaiskeskustelu, kehittynyt ihmisoikeustilanne ja postmodernin aikakauden identiteettikäsitys törmäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen resurssiin, tutkija arvelee käynnissä olevan uudenlaisen yhteisöllisen sosialisaatioprosessin tuloksena.

– Käynnissä oleva tilanne ei aineiston mukaan ole aiheuttanut pelkästään ongelmia, vaan tilanne on myös voimaannuttanut yhteisöä saaden ihmiset etsimään juuriaan ja palaamaan yhteisöllisen äidinkielensä pariin.

Tutkimus osoittaa, että kielen elvytys on voimakas ilmiö ja sitä leimaa ylirajaisuus. Yhteisön vaihtelevasta tuesta huolimatta statuksettomat saamelaiset ovat kyenneet elvyttämään saamen kielen motivaationsa ja henkilökohtaisten voimavarojensa tuella. Kielenelvyttämistä ei voi pysäyttää. Saamen kielen oppiminen suojaa saamelaisuutta yksittäisten henkilöiden ja yhteisön tasolla.

Erika Sarivaaran poikkitieteellinen tutkimus paikantuu alkuperäiskansojen, kasvatustieteen ja kielisosiologian tutkimustraditioiden kenttiin. Tutkimuksen aineistona ovat haastattelut ja etnografisen dokumenttifilmin avulla kerätty kyselylomakeaineisto. Tutkimus on suoritettu Suomessa. Aineistot on kerätty vuosina 2007–2011. Tutkimus on toteutettu narratiivisella menetelmällä, jossa haastateltavien ääni pääsee kuuluviin. Useiden aineistojen ja erilaisten tutkimusmenetelmien hyödyntäminen on mahdollistanut ilmiön moniulotteisen tarkastelun.

Tutkimus on osa kielisosiologista tutkimusprojektia Sámegiela sirdáseapmi iešguđet konteavsttas (Saamen kielen siirtyminen eri konteksteissa), jota johtaa Sámi allaskuvlan (Sámi University College) professori Jon Todal. Projekti on osa laajempaa kansainvälisen polaarivuoden (International Polar Year IPY) -projektia numero 783 ”Speak locally – reach globally. Globalization Processes – Language, Literature and Media”.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteiden ja filosofian maisteri Erika Sarivaaran väitöskirja Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 13. kesäkuuta 2012 Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi) klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Tere Vadén Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Tietoja väittelijästä:
Erika Katjaana Sarivaara (s. 1976 Posio) on kirjoittanut ylioppilaaksi Ivalon lukiosta vuonna 1995. Hän on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2001 Lapin yliopistossa ja suorittanut kansainvälisen maisteritutkinnon Master of Philosophy in Indigenous Studies vuonna 2005 Tromssan yliopistossa Norjassa.

Erika Sarivaara on toiminut pedagogiikan lehtorina vuosina 2005–2007 ja tohtoristipendiaattina vuosina 2007–2012 Sámi allaskuvlassa Koutokeinossa Norjassa.

Lisätietoja:
Erika Sarivaara, p. 045 1241 656, erika.sarivaara(at)samiskhs.no

Julkaisun tiedot ja myynti:
Erika Sarivaara: Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Dieđut 2/2012. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Koutokeino) 2012. ISBN 978-82-7367-024-3. ISSN 0332-7779. Tilaukset: www.samiskhs.no

--------------------------------------------------------------

Doavttirgrádabargu: Stáhtuskeahtes sápmelaččat sámegiela gáhttemin

Sámegiela ealáskahttit, guđet leat virggálaš sápmelašstáhtusa haga, atnet fuola sámegiela áitatvulošvuođas ja atnet árvvus sámivuođa. Erika Sarivaara doavttirgrádadutkamuš buktá ođđa geahččanguovllu ságastaladettiin sámivuođas ja dan rájáin.

Sámi allaskuvlla dutki, pedagogihka ja filosofiija magisttar Erika Sarivaara guorahallá doavttirgrádadutkamušastis sámegiela ealáskahttima sápmelašmeroštallama olggobeale olbmuid gaskkas. Son guorahallá seammás stáhtuskeahtes sápmelaččaid vásáhusaid sápmelašvuođa birra.

Stáhtuskeahtes sápmelaččat leat olbmot, geain ii leat Suoma sámedikki válgalogahallama stáhtus. Vaikke sis leat sámi máttut ja sii máhttet sámegiela, stáhtuskeahtes sápmelaččain ii leat virggálaš lahttovuohta sápmelaš servošis dahjege nuppiiguin sániiguin sápmelašstáhtus. Sápmelašstáhtus oaivvilda olbmuid, guđet leat merkejuvvon sámedikki válgalogahallamii. Álgoálbmot máilmmis geavahuvvo sullasaš dáhpáhusain ovdamearkan doaba Non-status Indians.

Dutkanjoavkun leat sámegiela ealáskahttit, guđet leat oahpahallan sámegiela. Dutkamuš guorahallá áššiid mat váikkuhit rávisolbmuid giellaoahppamii.

Dutkamuša bohtosis boahtá ovdan, ahte sámegielat stáhtuskeahtes sápmelaččat atnet fuola sámegiela áitojuvvon dilis.

– Stáhtuskeahtes sápmelaččat leat váldán aktiiva rolla áittojuvvon giela, sámegiela ealáskahttimis. Sii sirdet sámegiela buolvvas bulvii mánáidasaset dahje áhkkubiiddaseaset bokte. Sámegielat stáhtuskeahtes sápmelaččat leat čatnašan ovddidit sámegiela dili. Dát rolla boahtá ovdan sin doaimmain ja vásahusain, Sarivaara dadjá.

Sápmelaččat, guđet leat stáhtusa haga, vásihit identitehtaset ja sajádaga sápmelaš servošis máŋggabealagit: juohke muitalus buktá ovdan iešguđetlágan jiena ja vuogi sámivuođa rájáid siskkobealdi.

Dutkanmateriálas leat guokte joavkku, integrerejeaddjit ja diđošteaddjit, guđet leat oktavuođas iešguđegeláhkai sápmelašvuhtii.

– Integrerejeaddjit dovdet iežaset leat oassin sámi servodaga sámegiela máhttima vehkiin. Sin sámi ruohttasat leat boktán beroštumi ealáskahttit sámegiela. Sápmelaš servošis eallin lea movttiidahttán oahpahallat ja geavahit sámegiela, dutki muitala.

Nubbi joavku, diđolaš stáhtuskeahtes sápmelaččat fas dovdet iežaset sápmelažžan sámi ruohttasiid dihtii:

– Sii identifiserejit iežaset leat oassi sámi servodaga sámi máttuideaset bokte. Sámegiella mearkkaša sidjiide kultuvrralaš joatkaga. Sii čatnasit sámegiela vehkiin joatkit sámivuođa buolvvas bulvii, Sarivaara cealká.

Dutkamuša bohtosa vuođul diđolaš stáhtuskeahtes sápmelaččaid sámivuođa dovdu lea problemáhtalaš váilevaš stáhtusa geažil. Sámedikki válgalogahállama lahttovuođas lea mearkkašupmi dutkanjoavkku sápmelaš identitehtii. Virggálaš dohkkeheapmi sápmelašvuođa lahttun doarjjošii olbmo identitehta.

– Jearahallon olbmuide sámivuohta ja sámegiella mearkkašit olu. Sii vásihit válgalogahallama olggobeallái ráddjema ”rabas hávvin”. Sin identitehta ja vuoigatvuohta iežaset duogážii biddjojit servodaga dáfus jearaldatvuložin ja dat bávččagahttá. Go sámivuohta ii dohkkehuvvo, de dagaha dat čuolmmaid olbmo gullevašvuhtii. Sii gártet bealuštit ja ákkastallat sámivuođaset. Váilevaš servodatlaš doarjagis beroškeahttá stáhtuskeahtes sápmelaččat nagodit ealáskahttit sámegiela iežaset motivašuvnna ja persovnnálaš givrodaga dihtii. Dutkamuš čájeha ahte giela ealáskahttima ii sáhte bissehit. Sámegiela oahppan suddje sámivuođa ovttaskas olbmo ja servodaga dásis.

Sámivuođa olggobeallái gullan konkretiserejuvvo sámedikki sápmelašmeroštallama lágalaš dulkoma bokte. Dat lea ráddjen máŋggaid sámisogalaččaid virggálaš sámivuođa olggobeallái. Sápmelašvuođa kriteraid berre guorahallat viidát iešidentifikašuvnna ja sámi máttuid bokte, dutki árvvoštallá dutkanbohtosa ja riikkaidgaskasaš dutkangirjjálašvuođa vuođul. Sámivuođa dáfus gávdno stuorra vejolašvuohta, dasgo dutkamuš čájeha kultuvrralaš ja gielalaš givrodaga stáhtuskeahtes sápmelaččaid bokte. Danin stáhtuskeahtes sápmelaččaid ii berre oaidnit sámivuođa noađđin muhto baicce doarjjan.

Dutkanilbmanupmi lea máŋggabealat ja maiddái dutkanjoavku lea heterogena. Dutkanboađus laktasa sápmelaččaid historjái ja daidda proseassaide maid sogat, bearrašat ja ovttaskas olbmot leat vásihan iešguhtege áiggis ja báikkis. Sámivuođa siskkobealdi lea kultuvrralaš ja historjjálaš girjáivuohta muittuha Sarivaara. Dutkamuš speadjalastá postmodearna áiggi, mas ovdamearkan rievdan olmmošvuoigatvuođaid dilli váikkoha otná sámivuhtiii. Olbmot leat ain eambo diđolaččat identitehtaset ja servodatlaš ovddasvástádusaset birra.

Erika Sarivaara áigeguovdilis máŋggadieđalaš dutkamuš gullá eamiálbmogiid, pedagogihka ja giellasosiologiija dutkanárbevieruid ollisvuođaide. Dutkanmateriálan leat jearahallamat ja etnografalaš dokumentafilmma vuođul čađahuvvon jearahallanskovvedutkamuš. Sarivaara dutkamuš lea dahkkon Suomas. Dutkanmateriála lea čoggon jagiin 2007–2011. Dutkamuš lea ollášuhtton narratiiva metodain, mas jearahallon olbmuid jietna beassá gullot. Máŋggaid materiálaid ja earálágan dutkanmetodaid geavaheapmi lea dahkan vejolažžan olbmuid vásáhusaid máŋggabealat guorahallama.

Sarivaara dutkamuš gullá giellasosiologalaš dutkanprošektii Sámegiela sirdáseapmi iešguđet konteavsttas, man jođiha Sámi allaskuvlla giellasosiologiija professor Jon Todal. Prošeakta gullá riikkaidgaskasaš polárajagi (International Polar Year IPY) -prošektii nummir 783 ”Speak locally – reach globally. Globalization Processes – Language, Literature and Media”.

Dieđut nákkosdilálašvuođas:
Pedagogihka ja filosofiija magisttar Erika Sarivaara nákkosgirji Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla dárkkistuvvo Lapin yliopisto pedagogalaš dieđagottis gaskavahku 13. geassemánu 2012 Fellman-sáles (Yliopistonkatu 8, Roavvenjárga) diibmu 12.00. Vuostenákkáhallin lea professor Tere Vadén, Aalto-yliopisto. Kustosin (doavttirgráda dilálašvuođa gohccin) lea professor Kaarina Määttä, Lapin yliopisto. Buresboahtin!

Dieđut nákkáhallis:
Erika Katjaana Sarivaara (r. 1976 Posio, Suopma) lea čállán studeantan Avvila logahagas jagis 1995. Son lea válmmaštuvvan pedagogihka magisttarin jagis 2001 (Lapin yliopisto). Son lea čađahan riikkaidgaskasaš magisttardutkosa Master of Philosophy in Indigenous Studies jagis 2005 Romssa universitehtas.

Erika Sarivaara lea doaibman pedagogihka lektorin jagiid 2005–2007 ja nákkosgirjestipendiáhtan jagiid 2007–2012 Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.

Lassedieđut:
Erika Sarivaara, t. +358 (0)45 1241 656, erika.sarivaara(at)samiskhs.no

Prentosa dieđut ja vuovdin:
Erika Sarivaara: Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Dieđut 2/2012. Sámi allaskuvla: Guovdageaidnu (Kautokeino) 2012. ISBN 978-82-7367-024-3. ISSN 0332-7779. Diŋgojumit: www.samiskhs.no