Saurén tutkii väitöskirjassaan Ivan Illichin (1926–2002) tuotantoa. Hänen mukaansa Illichin ajatukset inhimillisyydestä, koulusta ja oppimisesta ovat nyt yhtä ajankohtaisia kuin syntyhetkelläänkin.

– Illich on huomauttanut, että emme voi vain ajatella tietämme kohti inhimillisyyttä, sillä tie humanismiin kulkee tekojen kautta. Illich on poikkeus modernien oppineiden joukossa uskoessaan, että sydämentavat ovat aivan yhtä tärkeitä oppineisuudelle kuin pääntavat, Saurén sanoo.

Vuonna 1971 julkaistussa teoksessaan Deschooling Society Illich ottaa kritiikkinsä kohteeksi koululaitoksen ja pakollisen oppivelvollisuuden. Hän esittää koululaitokselle vaihtoehtoiseksi malliksi utopian kasvattavasta yhteiskunnasta – oppimisverkot, joissa oppiminen tapahtuisi oppijan omilla ehdoilla ilman ennalta määriteltyä suunnitelmaa.

– Moni voi kysyä, miksi tutkia sellaisia utopiaa mallintavia kasvatuskriitikoita kuin Illich. Vastaus on hyvinkin yksinkertainen. Koulun rakenne ja kuva mielissämme on niin vahva, että emme kykene ajattelemaan muita vastaavia kasvatuksellisia rakenteita.

Saurén kehottaa Illichin innoittamana kysymään, miksi luulemme, että oikea oppiminen tapahtuu vain kouluissa, opetussuunnitelman mukaisesti ja opettajan johdolla.

– Meidän tulisi ymmärtää koulu osana kulutusyhteiskuntaa ja miettiä, mikä tekee koulusta koulun. Meillä on ”hyvä” koulu mutta pahoinvoiva kansa. Illichillä on todellakin jotakin sanottavaa suomalaisille, Saurén uskoo.

Illichin koululaitoksen kritiikkiä ja oppimisverkkoa tulee Saurénin mukaan tulkita hänen yhteiskuntakritiikkinsä kautta. Illich pyrkii osoittamaan, että yhteiskunta on puristettu koulun kaavaan ja että kansalaiset ovat riippuvaisia institutionalisoiduista asiantuntijapalveluista samaan tapaan, kuin oppilaat ovat kouluissa riippuvaisia opetussuunnitelmaa noudattavista opettajista.

– Ihmiset eivät enää kohtaa toisaan, koska kaikilla on selvärajaiset paikat. Emme enää tunne vastuuta toisistamme, koska vastuu on ulkoistettu asiantuntijoille.

Saurén nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa kävelemme ohi, kun näemme maassa makaavan ihmisen. Hänen mukaansa asiantuntijavaltaisessa yhteiskunnassa emme tunne suurta vastuuta lähimmäisistämme, koska olemme alkaneet luottaa enemmän asiantuntijoiden palveluihin kuin omiin kykyihimme.

– Illichin mukaan meidän kuitenkin pitäisi tuntea vastuuta lähimmäisistä omassa sydämessämme. Mitä tapahtuu, kun ihmisen yhteys omaan inhimillisyyteensä katoaa?

Modernisoitu köyhyys on Illichin keskeisiä käsitteitä. Sen keskeisin ja yhteiskunnalisesti haitallisin ilmiö on Illichin mukaan yhteisöllisyyden katoaminen. Esimerkiksi koulu ei tarjoa todellisia tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaan kouluttaa mielikuvituksen ja asettaa rajat ihmisten omien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Oppilaitoksen suljetussa järjestelmässä opettajan antama palaute saa moninkertaisen vaikutuksen ja vaikuttaa oppilaan käsitykseen itsestään.

Modernisoitu köyhyys on ilmiö, jossa ihmisen autonomia on murtunut ja hän on kadottanut yhteyden todellisiin inhimillisiin tarpeisiin ja tullut riippuvaiseksi institutionalisoiduista asiantuntijapalveluista. Samalla ihmisten mielikuvitus on tullut koulutetuksi odottamaan entistä täsmällisempiä asiantuntijapalveluita.

– Illich on kritisoinut sitä, kuinka ihmisistä tulee yhteiskunnan asiakkaita. Hänen tuotantonsa on nähtävissä kulutusyhteiskuntaan kohdistuvana kritiikkinä.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Kirsi-Marja Saurénin väitös Asiantuntijavalta – koulutettu mielikuvitus. Systemaattinen analyysi Ivan Illichin tuotannossa esitetystä köyhyyden modernisoitumisesta kulutusyhteiskunnassa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 31.10.2008 klo 12.00, Esko ja Asko -sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Kirsi-Marja Saurén on syntynyt Helsingissä vuonna 1966 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Espoossa vuonna 1985. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2007 Lapin yliopistosta. Saurén on opiskellut oikeustiedettä Lapin yliopistossa ja opiskelee kauppatieteitä Jyväskylän yliopistossa.

Lisätietoja:
Kirsi-Marja Saurén
Puhelin 050 533 3686
Sähköposti: ksauren(at)gmail.com

Tiedote: Lapin yliopisto / Viestintä / Marjo Laukkanen