VTM Nina Hartikainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan yhteisöllistä oppimista sosiaalisen median alustoilla. Tutkimuksen mukaan yhteistoiminnallinen oppiminen sosiaalisen media välineiden avulla vaatii onnistuakseen sitoutuneita opiskelijoita, vahvaa opettajan ohjausta sekä selkeää panostusta yhteisöllisyyteen.
VTM Nina Hartikainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan yhteistoiminnallista oppimista sosiaalisen median alustoilla sekä opiskelijoiden kokemuksia itseohjautuvasta opiskelusta ja oppimisesta kyseisillä alustoilla. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena silloisessa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, joka nykyisin on fuusion myötä nimeltään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hartikainen toteutti kolmena vuonna tradenomiopiskelijoille ammatillisen opetuskokeilun, jossa opiskelijat itseohjautuvasti ja avoimen toimeksiannon mukaisesti suunnittelivat ja toteuttivat digitaalisen julkaisun kokeellisessa, virtuaalisessa ja työelämälähtöisessä oppimisympäristössä. Hartikainen tarkastelee tutkimuksessaan etenkin sitä, miten opiskelijat käyttivät opetuskokeilun aikana wikiä ja blogia, jotka oli tarkoitettu erityisesti opiskelijoiden keskinäiseen keskusteluun ja yhteistyöhön.
Tutkimuksen mukaan pelkkä teknisten välineiden käyttöönotto ja niiden aktiivinen tarjoaminen tai käytön suosittaminen eivät riitä siihen, että opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta muodostuisi yhteisöllistä.
– Yhteisölliset välineet eivät itsessään muodosta yhteisöä tai lisää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, vaan vasta niiden aktiivinen käyttö ja kaikkien opiskelijoiden käyttöhalukkuus tuovat esiin yhteisöllisten sovellusten hyödyt. Opiskelijoilla pitää olla jokin syy käyttöä sovelluksia, muuten ne jäävät käyttämättä, niitä käytetään vain pakosta tai opiskelijat ottavat käyttöön jonkin muun, itselleen tutun sovelluksen annetun sijaan, Hartikainen sanoo.
Hartikaisen toteuttamassa opetuskokeilussa suurimmaksi haasteeksi nousi vapaamatkustajuus, jonka ryhmätyö erilaisilla yhteistyöalustoilla mahdollisti. Osa opiskelijoista halusi vain suorittaa opintojaksoja eikä osallistua yhteisölliseen oppimiseen, jolloin wikin ja blogien käyttö jäi niiden tarjoamia mahdollisuuksia vähäisemmäksi eivätkä ne silloin toimineet yhteisöllisyyden rakennusalustana.
Yhteisöllisyyteen tarvitaan ihmistä
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yhteisöllinen oppiminen vaatii onnistuakseen opiskelijoiden omaa aktiivisuutta, vahvaa opettajan ohjausta sekä selkeää panostusta yhteisöllisyyteen.
– Yhteisölliseen oppimiseen ja oppimistulosten varmistamiseen tarvitaan aina ihmistä, Nina Hartikainen tähdentää.
Hartikaisen mukaan teknologisten välineiden mahdollisuuksiin opetuksessa on suhtauduttu viime vuosikymmenen aikana hyvin positiivisesti.
– Sosiaalisen median alustojen ja sovellusten yleistyttyä reilu kymmenen vuotta sitten oli kuultavissa oletuksia, että opiskelijat voitaisiin laittaa toimimaan teknologisissa ympäristöissä itseohjautuvasti ja oppimisen hedelmät sitten putoaisivat sieltä liki itsestään. Edelleenkin, näin vuosikymmen myöhemmin, kun koronaviruspandemia moninkertaisti etäopiskelun, on ollut havaittavissa samantyyppistä kuvitelmaa, että yhdessä yössä voitaisiin hypätä teknologisiin ympäristöihin opiskelemaan vaivatta ja oppimistulosten siitä kärsimättä. Näinhän ei ole: pandemia-ajan etäopetuksessa ongelmiksi eivät muodostuneet välineet tai sovellukset, vaan niitä käyttävät ihmiset, jotka edelleen tarvitsevat toisiaan oppiakseen, Hartikainen toteaa.
Myös uusien sovellusten liiallinen määrä voi kääntyä oppimista vastaan. Hartikaisen opetuskokeilussa tuli esiin, että kerralla kannattaa ottaa opetuskäyttöön vain yksi uusi sosiaalisen median sovellus tai muu yhteisölliseen oppimiseen tähtäävä teknologinen alusta. Liian monen täysin uuden ohjelman ja sovelluksen käyttöönotto yhtäaikaisesti vain sekoittaa opiskelijoita.
Tietoa väitöstilaisuudesta
VTM Nina Hartikaisen akateeminen väitöskirja Wikin ja blogin käyttö. Tapaustutkimus korkeakouluopiskelijoista Alumni-julkaisun tuottajina ammatillisessa opetuskokeilussa tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 alkaen Kaarina-salissa (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).
Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Kauko Hämäläinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.
Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/
Väittelijän yhteystiedot
Nina Hartikainen
ninamarit (at) gmail.com
P. 050 540 2906
Tietoa väittelijästä
Nina Hartikainen on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2001, pääaineenaan viestintä ja sivuaineinaan johtaminen (Aalto-yliopisto) ja kansainvälinen politiikka. Hän toimii koulutusvastaavana ja lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK). Hänellä on aiempi monipuolinen ura ICT-alalta ja viestinnästä. Hän on julkaissut myös kolme jännityskirjaa nimellä Nina Peura sekä useita novelleja, ja hän jatkaa kirjoittamista työnsä ohella edelleen.
Tietoa julkaisusta
Nina Hartikainen: Wikin ja blogin käyttö. Tapaustutkimus korkeakouluopiskelijoista Alumni-julkaisun tuottajina ammatillisessa opetuskokeilussa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 308. ISBN 978-952-337-260-3, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2021.
Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-260-3