TtL Kerttu Oikarisen tutkimuksessa on kehitetty terveysmuotokuvamittari työvälineeksi kouluterveydenhoitajille. Mittaria varten kouluterveydenhoitaja ja oppilas käyvät luottamuksellisen keskustelun, jonka yhteenvetona hahmotellaan nuoren terveysmuotokuva.
| Terveystieteiden lisensiaatti Kerttu Oikarisen mukaan terveysmuotokuvamittaria tarvitaan arjen työssä, jotta löydettäisiin erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja osattaisiin kohdentaa terveyden edistämisen ohjaus ja tukitoimet oikealla tavalla nuorten ja heidän perheittensä tarpeisiin. Nuoruus on kypsymisen ja vastuulliseen aikuisuuteen kasvamisen herkkä elämänvaihe, jolloin tuen tarve terveyden edistämisessä kohdistuu erityisesti elämäntyylin etsimiseen, sosiaalisten taitojen vahvistamiseen ja mielenterveyskysymyksiin. |
 |
Terveysmuotokuvamittaria kokeiltiin erään peruskoulun yläasteella kolmen vuoden ajan yhden ikäluokan kouluterveystarkastuksissa. Analyysissä muodostui kaksi erityyppistä ryhmää, itsestään riittävästi huolta pitävät nuoret ja nuoret, joilla on terveyden uhkia elämässään. Tuloksista ilmeni, että noin 60 % nuorista pitää riittävästi huolta itsestään.
Oikarisen mukaan kouluissa tunnistetaan nuorten heikko elämänhallinta ja syrjäytymisvaara. Opettajat ja kouluterveydenhuollon ammattilaiset huomaavat oppilaiden ongelmia ja alkavan syrjäytymiskehityksen merkkejä. Toisaalta koulussa hyvin menestyvien nuorten heikko elämänhallinta jää tunnistamatta. Tämä tukee käsitystä, että kaikki nuorten ongelmat eivät näy ulkopuolisille.
- Nuorten terveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveystiedon opetus edellyttävätkin opettajilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta osaamisensa jatkuvaa uudistamista, Oikarinen sanoo.
Nuorten ongelmat kärjistyvät yläasteelle siirryttäessä, juuri silloin, kun nuoret tekevät tulevaisuutensa kannalta tärkeitä valintoja. Kiinnostus suuntautuu kodin ulkopuolelle, jolloin kavereista tulee entistä tärkeämpiä.
- Moderni nuoruus toteutuu aikaisempaa moniulotteisemmassa maailmassa. Perheen ja koulun ohella muun muassa mediat, internet, viihdepelit, vapaa-ajan harrastukset, matkustaminen ja kuluttaminen jäsentävät nuorten oppimista merkittävästi. Näiden oppimisympäristöjen rinnalle modernia nuoruutta elävät nuoret tarvitsevat tuekseen välittäviä aikuisia, joilla on aikaa kuunnella, aikaa ajatella yhdessä ja halua toimia nuorten kanssa, Oikarinen sanoo.
Kouluterveydenhuolto ja kouluyhteisöt ovat monien uusien terveyden edistämisen osaamisvaatimusten edessä, varsinkin kun kouluterveydenhuollosta on leikattu resursseja kunnissa.
- Terveysmuotokuvamittarin kokeilun perusteella voidaan epäillä kehityssuunnan tarkoituksenmukaisuutta, Oikarinen sanoo.
Kerttu Oikarinen aloitti terveysmuotokuvamittarin kehittelyn vuonna 1992. Sittemmin työ jatkui kainuulaisten nuorten terveysmuotokuva-hankkeessa. Lopullisesti kehitystyö täsmentyi väitöstutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset antavat ideoita koulutussisältöjen kehittämiseen nuorten terveyden edistämiksi sekä opettajakoulutuksessa että terveysalan ammatillisessa koulutuksessa.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Rovaniemeläisen terveystieteiden lisensiaatin Kerttu Oikarisen väitöskirja Terveysmuotokuvamittari kouluterveydenhoitajan työhön: mittarin kehittäminen ja arviointi tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 11.3.2006, klo 12.00, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Merja Nikkonen Kuopion yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Kerttu Oikarinen valmistui ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta, sairaanhoitajaksi Helsingin sairaanhoito-opistosta, terveydenhoitajaksi ja myöhemmin sairaanhoidon opettajaksi Oulun terveydenhuolto-oppilaitokselta. Terveydenhuollon maisterin tutkinnon hän suoritti Oulun yliopistossa vuonna 1994 ja terveystieteiden lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 2001.
Kerttu Oikarinen on työskennellyt urallaan sairaanhoitajana, terveydenhoitajana, sairaanhoidon ja terveydenhoidon opettajana ja yliopettajana, esimiestehtävissä sekä tutkimus- ja kehitystyössä. Nykyään hän työskentelee toimialajohtajana Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.
Lisätietoja:
Kerttu Oikarinen
Puhelin 040 571 5514
LaY/Viestintä/OT
Valokuva: Niina Huuskonen