Väitös: Tieteenteon periaatteita on uudistettava
26.8.2014
Länsimaisen tieteen todellisuuskäsitys on käynyt englantilaisen filosofin R. C. Collingwoodin mukaan läpi kolme radikaalia murrosta. Neljäs murros on juuri tapahtumassa, sillä kvanttimekaniikka muuttaa totaalisesti klassisen fysiikan aseman fyysisen todellisuuden kuvaajana. Kvanttimekaniikka tekee lopun ”objektiivisen ja absoluuttisen totuuden” havaintoprosesseista sekä ihmisen asemasta maailmasta erillään olevana havainnoijana. Kun tämän tason todellisuuskäsitykset muuttuvat, se vaikuttaa syvällisesti myös ihmistieteiden perusteisiin, sanoo Lapin yliopistossa väittelevä Ilkka Kamaja.
Kamajan mukaan länsimaisen tieteenhistorian ja -filosofian tietyt suuntaukset ovat viimeisen 400 vuoden ajalta ”surullista luettavaa”.
– Descartesista 1600-luvulla alkanut filosofinen dualismi on kahlinnut tieteen kehittymistä. Luonnontieteiden mekanistis-determistinen maailmankuva on pakottanut ihmistieteilijät nurkkiin häpeämään tai hyväksymään aivo-ärsyke-hammasratas-maailmankuvan. Aikakauden syntilistaan kuuluvat myös 1900-luvun lopun ultra-individualistiset tiedekäsitykset, jotka edustavat lähinnä sairaalloista oman egon palvontaa ja narsismia. Näistä suuntauksista periytyvät tieteen periaatteet ovat tulleet tiensä päähän, Kamaja väittää.
– Tieteiden pitää ainakin tässä maailmanajassa edistää ihmiskeskeisiä positiivisia asioita: ihmisen kognitiivisten ja situaationalisten ominaisuuksien kehittämistä ja ihmisryhmien välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä, Kamaja toteaa.
Kvanttimekaniikka on muuttanut käsitystämme tietämisestä ja tiedosta niin paljon, että se ei voi olla vaikuttamatta kaikkien tieteiden perusteisiin. Uusi aika vaatii nykyisten maailmankuvien radikaaleja uudelleen arviointeja, tieteenfilosofisia uudistuksia ja uusia metodeja.
Informaatioteknologiasta moniulotteiseen, tietoperustaiseen tieteeseen
Ilkka Kamaja rakentaa tutkimuksessaan tieteelle laajan filosofisen ja metateoreettisen viitekehyksen, joka pyrkii vastaamaan uudenlaisen tietämisen haasteisiin. Kehys on mittava, mutta tieteenteoriana silti kompaktimpi kuin perinteiset käsitykset tieteestä. Kehyksessä käytetään ja yhdistetään klassista fysiikkaa makrotason kuvaajana, kvanttimekaniikan uusia tulkintoja, solubiologiaa uutena predominanttitieteenä ja holistista ihmiskäsitystä mahdollistamaan ihmisen tajunnallisuuden huomioimisen.
Kirjan lopussa määritellään myös konkreettisesti uusi, informaatioteknologian korvaava tieteenala MID (multi-dimensional information-based discipline). MID on aidosti monitieteinen, sillä sen teoreettinen ydin perustuu Karl R. Popperin Kolmen maailman teoriaan.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian maisteri Ilkka Kamajan väitöskirja Ajan vuorovedet vaihtuvat –Tieteenalan kehittäminen käsitteen-, mallin- ja teorianmuodostuksen avulla tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 29.8.2014 klo 12 alkaen, Fellman-sali (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjinä toimivat emeritusprofessori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta ja professori Hannu Jaakkola Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksiköstä. Kustoksena on professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Ilkka Kamaja on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 1997, oppiaineena tietojenkäsittelyoppi. Hän työskenteli Lapin yliopistossa vuosina 1997–2013, aluksi informaatioteknologian lehtorina ja myöhemmin informaatioteknologian kehityspäällikkönä.
Lisätietoja:
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Julkaisun tiedot:
Ilkka Kamaja: Ajan vuorovedet vaihtuvat – Tieteenalan kehittäminen käsitteen-, mallin- ja teorianmuodostuksen avulla. Acta Universitatis Lapponiensis 285. ISBN (nid.) 978-952-484-754-5, ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 152. ISBN (pdf) 978-952-484-755-1, ISSN (pdf) 1796-6310.
LaY/Viestintä/TN