Käräjäoikeuksien käsiteltäväksi jätettiin Suomessa viime vuonna yli 300 000 riita-asiaa, jotka voivat liittyä esimerkiksi vahingonkorvaukseen, perintöön, irtaimen kauppaan tai huoneenvuokraan. Riita-asioiden oikeudenkäynnissä tärkeässä asemassa ovat todistustaakkasäännöt, jotka määrittävät sitä, kumman asianosaisen tulee esittää väitteensä tueksi riittävä näyttö. Riittävänä näyttönä on erityisesti aikaisemmin pidetty täyttä näyttöä eli korkeammanasteista todennäköisyyttä, joka saa huolellisen ja järkevän henkilön vakuuttuneeksi jonkin väitteen totuudesta. Jollei asianosainen esitä näin vakuuttavaa näyttöä, tuomioistuimen on ratkaistava asia hänen vahingokseen.

– Täyden näytön ongelmana voidaan pitää sitä, että näytön riittävyyden raja voi nousta varsin korkeaksi, minkä vuoksi asianosaisen mahdollisuudet päästä oikeuksiinsa voivat estyä, tutkija toteaa.

Saranpää tarkastelee tutkimuksessaan erilaisia näytön arvioinnin teorioita ja päätyy siihen, että tuomioistuinten tulisi soveltaa riita-asioissa lähtökohtaisesti näyttöenemmyysperiaatetta.

– Näyttöenemmyysperiaatteen soveltaminen merkitsee sitä, että tuomioistuimen tulee lähtökohtaisesti perustaa tuomio seikkaan, joka on todisteiden perusteella todennäköisimmin totta. Ratkaisuperusteena on tällöin konkreettinen todennäköisyys, ei vakuuttuneisuus, tutkija määrittelee.

Aikaisemmassa oikeuskirjallisuudessa näyttöenemmyysperiaatetta on pidetty todistustaakan vaihtoehtona, minkä vuoksi periaatteeseen on suhtauduttu kielteisesti. Toisaalta tuomioistuinten katsotaan jo nyt olevan siviilijutuissa lähellä näyttöenemmyysperiaatetta.

Näyttöenemmyysperiaatetta ei Saranpään mukaan ole syytä ymmärtää todistustaakan soveltamisen vaihtoehdoksi, vaan sen soveltaminen merkitsee näytön riittävyyskynnyksen madaltamista täyden näytön vaatimuksesta. Näyttöenemmyysperiaate on asianosaisten kannalta neutraali vaihtoehto, sillä sitä sovellettaessa kumpaakaan asianosaista ei aseteta toista parempaan asemaan, vaan näyttöenemmyyttä ankarampi näyttövaatimus edellyttää erityisiä perusteita.

– Näyttöenemmyysperiaate toteuttaa asianosaisten yhdenvertaisuutta, joka on oikeudenkäynnissä keskeinen arvo. Samalla tuomiot luultavimmin vastaavat todistelun kohteena olevaa tapahtumainkulkua paremmin kuin silloin, jos normaalinäyttökynnykseksi mielletään täysi näyttö. Jollei näin vakuuttavaa näyttöä esitetä, tuomioistuin joutuu soveltamaan todistustaakkaa, jolloin tuomion vastaavuudesta tapahtumainkulun kanssa ei ole mitään takeita. Kuitenkin näyttöenemmyysperiaate on vain lähtökohta, josta ratkaisutoiminnassa voidaan poiketa erilaisilla syillä. Kun jommallakummalla asianosaisella on esimerkiksi ollut aihetta varautua todisteluun, ei periaatetta välttämättä voida soveltaa. Onkin tärkeää, että pohditaan avoimesti syitä, joiden vuoksi näyttöenemmyysperiaatteesta on poikettava, Saranpää linjaa.

Tutkimus on toteutettu lainopin tutkimusmenetelmän avulla, ja se tukeutuu kriittisen oikeuspositivismin teoriaan. Tutkimusta voivat hyödyntää riita-asioiden parissa työskentelevät asianajajat ja tuomarit, mutta se soveltuu myös muille todistusoikeudesta kiinnostuneille henkilöille.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Oikeustieteen lisensiaatti Timo Saranpään väitöskirja Näyttöenemmyysperiaate riita-asiassa tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 15. lokakuuta 2010 klo 12 luentosalissa 2 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Antti Jokela Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jyrki Virolainen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Timo Saranpää (s. 1981 Kauhajoella) on suorittanut ylioppilastutkinnon Kauhajoen lukiossa vuonna 2000. Saranpää on valmistunut Lapin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 2004 ja oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 2005.

Saranpää on työskennellyt Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa vuodesta 2004 lähtien assistenttina, tutkijana ja tällä hetkellä määräaikaisena rikos- ja prosessioikeuden yliassistenttina. Hän on myös toiminut tutkijana valtakunnallisessa Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulussa vuosina 2007–2009, työskennellyt sivutoimisesti lakimiehenä 2005–2010 sekä suorittanut tuomioistuinharjoittelun Lapin käräjäoikeuden Rovaniemen kansliassa 2009–2010.

Lisätietoja:
Timo Saranpää, p. 050 573 8899, timo.saranpaa@ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus@ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Timo Saranpää: Näyttöenemmyysperiaate riita-asiassa. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 299. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Helsinki 2010. ISBN 978-951-855-300-0. ISSN 0356-7206. ISSN-L 0356-7206.
Julkaisun myynti: Suomalainen Lakimiesyhdistys (www.lakimiesyhdistys.fi) sekä hyvin varustellut kirjakaupat

LaY/Viestintä/SV