Työelämässä palkitseminen on ollut usein kaavoihin kangistunutta tai sitä ei ole osattu käyttää tehokkaasti. Palkitsemisen muodot ovat nyt murroksessa. Voimakkaasti nousussa ovat vapaa-ajan harrastukset ja perhe-elämän mahdollistava palkitseminen. Ovatko siis slow life, downshifting ja tehokkaat työaikajoustot tulevaisuuden palkitsemisen keinoja? Lapin yliopistossa väittelevä Pekka Alaräisänen sanoo, että hidastaminen voisi parantaa paitsi elämänlaatua myös yritysten tulosta.
Kasvatustieteen lisensiaatti Pekka Alaräisäsen väitös käsittelee palkitsemista erityisesti johtavassa asemassa työskentelevien näkökulmasta. Alaräisänen sanoo, että rahalliset bonukset ovat kelvollisia mutta riittämättömiä kannustinkeinoja.
– Palkitseminen sinällään on tarpeellista, mutta keinovalikoimaa pitäisi laajentaa nykyisestä. Uudenlaisella palkitsemisella voidaan tutkimukseni mukaan vaikuttaa työntekijöiden tuloksellisuuteen ja työkykyisyyteen. Tästä hyötyy työnantajien ja työntekijöiden lisäksi koko yhteiskunta.
Työnantajan näkökulmasta palkitsemisen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä aiempaa parempaan työsuoritukseen. Pelkkä tuloksellisuuden tavoittelu voi muodostaa kuitenkin sudenkuopan, jossa palkitseminen kääntyy itseään vastaan esimerkiksi haitallisen stressin muodossa.
– Usein kysytään, miten saataisiin ihmisistä vielä enemmän irti. Sen sijaan voitaisiin miettiä, miten työntekijöitä palkittaisiin siten, että he saisivat sisäisen motivaationsa kautta enemmän itsestään irti, toteaa Alaräisänen.
– Nyt, kun lähes kaikki pyrkivät toimimaan tehokkaammin, unohdetaan usein se, miksi näin toimitaan ja mikä on toimintamme päämäärä? Samanaikaisesti työuupumiset, loppuunpalamiset, masentumiset ja monet muut tehokkuuden äärirajoilla työskenteleville tyypilliset sairaudet ovat yleistyneet. On järkevää palkita ihmisiä siten, että heidän tehokkuutensa ja toimintakykynsä säilyvät.
Vastavoimia tehokkuudelle
Alaräisäsen tutkimuksen mukaan jatkuvalle tehokkuuteen pyrkimiselle on myös muodostunut vastavoimia. Työelämässä on yhä enemmän varttuneita ihmisiä, jotka ovat olleet oravanpyörässä niin kauan, että heidän pääintressejään eivät ole enää urakehitys, raha tai hurja työtahti. Sen sijaan tavoitteena voi olla rauhallisempi elämä ja ajoittainen hitaampi työskentelyvauhti, perhe-elämään ja harrastuksiin panostaminen – ylipäänsä ajankäytön saaminen omaan hallintaan.
Alaräisänen arvioi, että oikeanlaisella palkitsemisella on mahdollista motivoida ja sitouttaa ihmisiä yhteisiin tavoitteisiin myös silloin, kun arvot ovat muuttuneet eikä taloudellinen vastine työstä enää merkitse yhtä paljon kuin aikaisemmin. Onnistunut palkitseminen tehostaa myös työntekoa ja tuottaa yritykselle enemmän.
Palkitsemisen onnistumiseen vaikuttaa myös sen muoto. Perinteisesti palkinnot on sidottu vuosittaisiin tapahtumiin ja tavoitteisiin. Alaräisäsen tutkimuksesta käy ilmi, että palkitsemisesta haluttaisiin kuitenkin spontaanimpaa, arvaamattomampaa ja sellaista, että se myös “tuntuu palkitsemiselta”.
Työurien pidentäminen on yksi keskeisistä poliittisista tavoitteissa. Alaräisänen sanoo, että palkitsemisjärjestelmällä ja siihen liittyvillä ajattelutavoilla voidaan vaikuttaa työssäjaksamiseen huomattavasti. Ihmisten työskentelyä ei pidä tehostaa pysyvään uupumukseen saakka. Keveämmät periodit jo työuran aikana tai säädetyn eläkeiän jälkeen vaikuttavat työssä jaksamiseen positiivisesti.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen lisensiaatti Pekka Alaräisäsen väitöskirja Palkitseminen työelämässä – Palkitsemisen todellisuus suomalaisilla työmarkkinoilla johtavassa asemassa työskentelevien näkökulmasta tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.5.2014 klo. 12.00 Castrén-salissa. (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kyösti Kurtakko Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Pekka Alaräisänen on syntynyt Savukoskella vuonna 1975. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Savukosken lukiosta 1994. Alaräisänen on suorittanut kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon Lapin yliopistossa vuonna 2009. Työuransa Alaräisänen on tehnyt Rajavartiolaitoksen valtakunnallisena työsuojeluvaltuutettuna.
Lisätietoja:
Pekka Alaräisänen
P. 0400 131 303
pekka.alaraisanen (at) gmail.com
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Julkaisun tiedot:
Pekka Alaräisänen: Palkitseminen työelämässä – Palkitsemisen todellisuus suomalaisilla työmarkkinoilla johtavassa asemassa työskentelevien näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 280. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 147. Lapin yliopisto: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-735-3 (nid.), ISBN 978-952-484-736-0 (pdf). ISSN 0788-7604 (nid.), ISSN 1796-6310 (pdf).
LaY/Viestintä/TN