Tutkimuksen perusteella demokratia-argumentti on keskeinen lainsäädännön ja tuomioistuinten välisen suhteen määrittelyssä. Naiivi demokratiakäsitys tarkoittaa, että välillinen demokratia ymmärretään kansan suvereenin tahdon esittäjänä. Syrjäsen mukaan tähän liittyy oikeusvaltiossa naiivi legalismin vaatimus.

Sen mukaan tuomioistuinten velvollisuus on toimia tiukasti lakiin sidottuna. Kaikki poikkeamat lainmukaisuudesta nähdään sellaisina virheen tai konfliktin ilmentyminä, jotka on välittömästi tuomittava illegitiimiksi tuomiovallan väärinkäytöksi.

– Vallitsevan oikeudellisen ajattelun ja siinä käytettyjen käsitteiden ongelmana on, että ne tarjoavat turhan vähän mahdollisuuksia tehdä aktiivista oikeuden kehittämistyötä oikeudellisessa ratkaisussa, Syrjänen sanoo.

Syrjäsen mukaan tuomioistuinten toimintamahdollisuuksia määrittelevä käsiteverkosto soveltuu huonosti sellaiseen konfliktinratkaisuun, jossa ratkaisu pyritään räätälöimään sisällöllisesti mahdollisimman onnistuneeksi käsiteltävänä olevan tapauksen erityispiirteitä kunnioittaen.

Oikeudellisilta ratkaisuilta vaaditaan ennakoitavuutta ja sisällöllistä onnistuneisuutta. Jos nämä vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään, nykyajattelussa painotetaan ennakoitavuutta sisällöllisen onnistuneisuuden kustannuksella.

Syrjänen toteaa, että pohdittaessa tuomioistuinten roolia yhteiskunnassa ei ole järkevää luopua tekemästä eroa politiikan ja juridiikan välille, mutta ei myöskään ole järkevää ajatella juridiikkaa ja politiikkaa täysin eri asioina. Kyse on pikemminkin aste-erosta kuin laatuerosta.

Demokratia pystytään Syrjäsen mukaan määrittelemään nyky-yhteiskunnassa tavalla, joka perustelee parlamentin ja tuomioistuinten välisen selkeän hierarkian purkamista sekä tuomioistuinten vahvempaa ja aktiivisempaa roolia oikeuden kehittämisessä. Hän ehdottaa, että oikeusvaltion sijaan alettaisiin puhua yhteiskunnan oikeudesta.

– Tällöin oikeutta ei ajateltaisi valtiokeskeisesti, vaan hyväksyttäisiin, että oikeutta syntyy myös paikallisella ja kansainvälisellä tasolla. Yhteiskunnan oikeuden käsite ohjaa ajattelemaan sitä, että oikeuden ratkaisut tehdään yhteiskuntaa varten.

Syrjänen kuvailee tilannetta oikeustieteen tunnetun symbolin, oikeuden jumalattaren avulla. Perinteisesti oikeuden jumalatar kuvataan side silmillä ja miekka kädessä.

– Miekka ei välttämättä ole kuitenkaan sopivin väline toimivan yhteiskunnan rakentamisessa. Toivoisin, että oikeuden jumalattarella annettaisiin käteenedes Sveitsin armeijan linkkuveitsi, jotta olisi käytettävissä sopivampia työkaluja ongelmanratkaisuun kunkin konfliktin erityispiirteiden edellyttämällä tavalla, Syrjänen toteaa.

Side oikeuden jumalattaren silmillä symboloi vaatimusta ihmisten kohtelemisesta tasa-arvoisesti riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai sosiaalisesta asemastaan. Syrjäsen mukaan siteellä voi nykytilanteessa olla myös toinen merkitys.

– Side on varmasti myös tarpeen, jotta oikeuden jumalatar ei joudu katselemaan niitä tragedioita, joita hänen nimissään tehdyt oikeudelliset ratkaisut tosiasiassa saavat aikaan.

Syrjänen painottaa, että yhteiskunnalla on oikeus odottaa oikeudeltaan hyvin toimivia konfliktinratkaisuvalmiuksia. Tämän turvaamiseksi nykyisiä oikeudellisia ajattelumalleja ja käsitteitä on arvioitava kriittisesti ja kehitettävä.

– Tuomioistuinten ja demokraattisten menettelyjen tulisi toimia vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään yhteiskunnan ja sen toimijoiden toimintaedellytysten ylläpitämisessä ja kehittämisessä, Syrjänen tiivistää.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Oikeustieteen kandidaatti Jussi Syrjäsen väitös Oikeudellisen ratkaisun perusteista tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.9. klo 12, Esko ja Asko -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Rauno Halttunen Lapin yliopistosta.

Henkilötiedot:
OTK Jussi Syrjänen (s. 1968) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1987 Sammon urheilulukiossa Tampereella. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1998.

Syrjänen on toiminut muun muassa tutkijakoulutettavana OMY-tutkijakoulussa 1999–2002 (Oikeus muuttuvassa yhteiskunnassa) sekä oikeusteorian ja oikeusinformatiikan assistenttina Lapin yliopistossa 2007–2008.

Lisätietoja:
Jussi Syrjänen
Puhelin: 040 912 8732
Sähköposti: Jussi.Syrjanen@helsinki.fi

Tiedote: LaY/Viestintä/Marjo Laukkanen