Mika Laakkosen mukaan monet ihmiset kokevat uusien tuotteiden käyttöönoton hankalaksi, vaivalloiseksi, turhauttavaksi ja jopa tuskaiseksi. Ei ole harvinaista, että tuotteen ensimmäisessä käyttöönottotilanteessa ostopäätöstä voidaan jopa katua. Erityisesti ongelmiin ajaudutaan, kun tuote on toiminnaltaan erilainen kuin mihin käyttäjä on aikaisemmin tottunut. – Ihmiset kommentoivat uutta tuotetta usein mm. seuraavasti: miksi tämä mikroaaltouuni on vaikea käynnistää, tuulilasinnestettä oli ennen helppo lisätä, pöytätietokoneella tekstin kirjoittaminen sujui helpommin, Laakkonen selventää. Ihmiset eivät ole kovin halukkaita vaihtamaan tuotemerkkiä, mikäli tuotteen ensimmäinen käyttöönottotilanne on sujunut ongelmitta. Kun tuote ja sen toiminnot ovat tuttuja, ei sen käyttöönotto tuota ongelmia. Tämä onkin Laakkosen mukaan yksi syy siihen, miksi ihmiset ovat niin tuotemerkkisidonnaisia.

Yhä useammat laite- ja erityisesti matkapuhelinvalmistajat ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota juuri laitteen ensimmäiseen käyttöönottotilanteeseen.

– Esimerkiksi matkapuhelimiin tulee joka vuosi uusia ominaisuuksia, jotka jäävät tavalliselta käyttäjältä ensimmäisessä käyttöönottotilanteessa usein huomaamatta ja näin myös lopullisesti käyttämättä ja hyödyntämättä. Ongelmia aiheuttaa myös se, että tavalliset käyttäjät eivät useinkaan saa siirrettyä vanhan laitteen tietoja uuteen laitteeseen ilman ammattilaisten apua.

Tällä hetkellä tuotteiden käyttöliittymäsuunnittelijat noudattavat Keep it simple -käytettävyyssuunnitteluperiaatetta, jonka mukaan tuotteen tulisi näyttäytyä käyttäjälle mahdollisimman yksinkertaisena, jotta sen käyttöönotto ja käyttö sujuisivat ongelmitta.

– Keep it simple -käytettävyyssuunnitteluperiaate toimii parhaiten, mikäli järjestelmän neljä elementtiä eli käyttäjä, tuote, työtehtävä ja toimintaympäristö pysyvät muuttumattomina. 

Tuotteen käyttöönottotilanteen kartoituksen lisäksi Laakkosen väitöskirja nostaa esille uutta tietoa teknologian opittavuuden suunnittelusta. Tutkimuksen keskiössä onkin juuri opittavuuden käsite, jonka avulla tarkastellaan tuotteen käyttämisen oppimisprosessia sekä tuotteen ja sen käyttäjän välisiä suhteita.  

Väitöskirjan tuloksilla on käytännön sovellusmahdollisuuksia opittavuuden suunnittelemiseksi uuden tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotossa.   Sovellusalueista työssä nostetaan esille oppimisympäristöjen ohella CAD-, multimedia-, virtuaalitodellisuus-, simulaattori- ja mobiiliteknologia.

Tietoja väitöstilaisuudesta
Kasvatustieteen lisensiaatti Mika Laakkosen väitöskirja ”Learnability Makes Things Click – A grounded theory approach to the software product evaluation” tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa 17.1.2007 klo 12.00, Esko ja Asko -sali (F-talo, 1. krs), Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Seppo Väyrynen Oulun yliopistosta ja kustoksena tutkimusjohtaja Hannakaisa Isomäki.

Väitöstilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä
Mika Laakkonen on valmistunut ylioppilaaksi Lexington High Schoolista 1988 ja Oulaisten lukiosta vuonna 1989. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Lapin yliopistosta 1995 ja kasvatustieteen lisensiaatiksi 2002.

Työurallaan Laakkonen on toiminut tutkijana Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 1995–1998. Lapin Urheiluopiston tuntiopettajana hän aloitti 1998. Rovaniemen ammattikorkeakoulun lehtorin virkaan hänet nimitettiin 1999, vs. yliopettajaksi 2001 ja yliopettajaksi 2005. Syksystä 2005 lähtien hän on toiminut tutkimusyliopettajana. Vuoden 2007 alusta Laakkonen siirtyi Carousel Oy:n palvelukseen.

Lisätietoja:
Mika Laakkonen
Puhelin 040 508 6832
etunimi.sukunimi@carousel.fi

Teksti: Olli Tiuraniemi