Tutkivan pienryhmätyöskentelyn käyttäminen matematiikan opiskelussa edellyttää uudenlaista oppimisen ja opettamisen kulttuuria, ilmenee Anna-Maija Partasen väitöstutkimuksessa.
Filosofian maisteri Anna-Maija Partanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan tutkivan opiskelun ja tutkivan pienryhmätyöskentelyn soveltamismahdollisuuksia lukion matematiikan opetukseen. Tutkivassa opiskelussa keskeistä on opiskelijoiden yhteinen ongelmanratkaisu.
Partasen etnografisen tutkimuksen keskiössä on opetuskokeilu, jonka hän järjesti omille, toisen vuosikurssin pitkän matematiikan opiskelijoilleen rovaniemeläisessä Lyseonpuiston lukiossa. Kokeilussa he opiskelivat differentiaalilaskennan peruskäsitteet pienryhmissä tutkien.
– Annoin opiskelijoille kysymyksiä ja ongelmia ratkaistavaksi yhdessä toisten kanssa. Tavoitteena oli, että tutkimisen ja keskustelun kautta opiskelijat pyrkivät rakentamaan käsityksen raja-arvon ja derivaatan käsitteistä, Partanen kertoo ja jatkaa, että uusi työmuoto oli radikaalimpi kuin hän oli osannut odottaa.
– Tutkiva pienryhmätyöskentely haastoi monia perinteisiä käsityksiämme opettajan ja opiskelijan rooleista sekä uskomuksiamme matemaattisen tiedon ja toiminnan luonteesta. Uuden opiskelutavan hyödyntäminen matematiikan opiskelussa edellyttääkin, että opiskeluympäristön sosiaaliset ja sosiomatemaattiset normit neuvotellaan uudestaan. On luotava uudenlaiset käsitykset esimerkiksi opiskelijan ja opettajan rooleista, opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen tavoista, opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua ryhmän toimintaan sekä matematiikkaan liittyvistä uskomuksista ja arvoista, Partanen pohtii.
– Esimerkiksi sekä opettajan että opiskelijoiden on irtauduttava ajatuksesta, että opiskelijan roolina on ratkaista tehtäviä opettajan antamien ohjeiden mukaisesti tai vain soveltaa valmista tietoa. Muutoin tutkivan opiskelun tilanteissa menetetään useita oppimisen mahdollisuuksia.
Opetuskokeilussaan Partanen havaitsi, että tutkivassa työskentelyssä oppimista edistivät yhteisymmärrykseen pyrkiminen sekä omien ajatusten ilmaiseminen ja toisten kuunteleminen. Myös erimielisyyden osoittaminen, kysyminen ja omien väitteiden perustelu loivat oppimisen mahdollisuuksia. Onnistuakseen tutkiva opiskelu vaatii myös sen, että nopeiden ja pintapuolisten ratkaisuyritysten sijasta opiskelijat paneutuvat ongelmiin syvällisesti ja luovasti.
– Kokeilussa kävi kuitenkin selvästi ilmi, että yhtä lailla minä opettajana kuin opiskelijanikaan emme olleet tottuneet perustelemaan matemaattisia väitteitämme keskustellen. Sen sijaan väitteitä hyväksyttiin tai hylättiin joko luottaen toisten osallistujien auktoriteettiin tai nojautuen ryhmän yksimielisyyteen. Tämän vuoksi useita oppimisen mahdollisuuksia menetettiin.
Uudenlaisen keskustelukulttuurin lisäksi tutkivassa pienryhmätyöskentelyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten oikeus osallistua pienryhmien keskusteluun jakautuu.
– Pienryhmissä saavat helposti puhua vain ne opiskelijat, jotka tuovat itseään vahvasti esille, ja muiden tehtäväksi jää kuunnella. Myös tyttöjen ja poikien erilaiset vuorovaikutustyylit tulisi huomioida. Tytöt hakevat usein yhtäläisyyksiä ajattelussaan, ja erimielisyyden osoittaminen voi olla heille vaikeaa; pojat puolestaan haastavat toisiaan ja väittelevät mielipiteistään sekä tuovat itseään vahvasti esille. Vuorovaikutuksen tyylit voivat vaikuttaa merkittävästi oppimiseen pienryhmissä.
Tutkimuksessaan Partanen esittelee myös kehikon, jonka hän on rakentanut opetuskokeilunsa tulosten pohjalta sosiaalisten ja sosiomatemaattisten normien neuvotteluun. Kyseistä mallia voidaan hyödyntää tutkivan pienryhmätyöskentelyn suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian maisteri Anna-Maija Partasen väitöskirja
Challenging the School Mathematics Culture: An Investigative Small-Group Approach. Ethnographic Teacher Research on Social and Sociomathematical Norms tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 28. toukokuuta 2011 klo 12 Esko ja Asko -salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Markku Hannula Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Rajala Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
Taustatietoja väittelijästä:
Anna-Maija Partanen (o.s. Suomalainen, s. 1961 Savukoskella) on valmistunut ylioppilaaksi Keskustan lukiosta (nykyinen Lyseonpuiston lukio) Rovaniemellä 1980. Filosofian maisterin tutkinnon hän on suorittanut pääaineenaan matematiikka Oulun yliopistossa vuonna 1989.
Partanen on työskennellyt matematiikan opettajana lukioissa Savukoskella, Kolarissa ja Rovaniemellä. Vuodesta 1995 lähtien hän on toiminut matematiikan lehtorina Lyseonpuiston lukiossa. Lisäksi hän on vuodesta 2002 lähtien vastannut Lyseonpuiston lukion IB-linjan pitkän matematiikan opettamisesta.
Lisätietoja:
Anna-Maija Partanen, p. 040 735 0474, anna-maija.partanen(at)rovaniemi.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)
Julkaisun tiedot:
Anna-Maija Partanen:
Challenging the School Mathematics Culture: An Investigative Small-Group Approach. Ethnographic Teacher Research on Social and Sociomathematical Norms. Acta Universitatis Lapponiensis 206. Lapin yliopisto: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-463-5. ISSN 0788-7604.
Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset:
www.ulapland.fi/julkaisut
LaY/Viestintä/SV