Väitös: Työttömiin kohdennettuja työvoimapalveluja tulisi tarkentaa ja tehostaa
31.3.2005
Psykologian lisensiaatti Rauno Pietiläisen väitöskirjassa ”Työttömyydestä selviytyminen: psykologinen lähestyminen työttömyyteen” tarkastellaan työttömyyden aiheuttamaa masennusta.
Psykologian lisensiaatti Rauno Pietiläisen tutkimuksen mukaan työttömyydestä aiheutuvat pettymyksen ja masennuksen tunteet ovat mielenterveysriski ja ne ennakoivat kohtuullisen pitkää työttömyyttä.
Taloushuolet, työttömyyden kokeminen koko elämään vaikuttavana asiana sekä alhaiset työllistymisodotukset syventävät henkistä pahoinvointia.
|
Kuva: Niina Huuskonen
|
– Alhaisten työllistymisodotusten vuoksi kova yrittäminen ja aktiivinen työnhaku lisäävät pettymystä ja masennusta lyhyellä tähtäimellä entisestään, Rauno Pietiläinen sanoo.
Pahoinvointia voidaan toki vähentää keskittymällä erilaisiin aktiviteetteihin, kuten harrastustoimintaan.
– Monet saavat helpotusta tilanteeseensa alentamalla mielessään työn merkitystä elämälleen ja keskittymällä muihin toimintoihin, kuten kodin ja terveyden hoitoon. Tällöin masennus helpottaa, mutta riskinä on selviytymismallin ”päälle jääminen”, vaikka työmarkkinat paranisivatkin, Pietiläinen sanoo.
Tutkimuksen mukaan työn merkityksen ja työnhakuaktiivisuuden alentaminen sekä keskittyminen muihin toimintoihin auttavat selviytymään tilapäisesti varsinkin heikon työvoiman kysynnän oloissa, mutta pitempikestoisina ne lisäävät pitkäaikaistyöttömyyden riskiä.
Työttömiin kohdennettuja työvoimapalveluja tulisikin tutkimuksen mukaan tarkentaa ja tehostaa siten, että työttömyydestä eniten kärsivät ihmiset saisivat ammatillisen avun, jonka tulisi olla psykologisesti perusteltua ja koulutettujen ammattilaisten toteuttamaa. Myös ostopalvelujen hankinnassa tulisi koulutuksen toteuttajilta vaatia psykologista ammattitaitoa tai työttömyyden psykologian ymmärtämistä.
Tutkimuksessa esitetään, että sekä työnhakijan että työvoimapolitiikan tulisi joustaa Ruotsin mallin mukaisesti työvoiman kysynnän muuttuessa.
– Heikon työvoiman kysynnän oloissa on tärkeää tukea työnhakijan psyykkistä hyvinvointia huomattavasti nykyistä enemmän monipuolisen työvoimakoulutuksen ja työllistämisen kautta. Työttömyydestä erityisesti kärsivät tarvitsevat elämäntilanteensa käsittelemiseksi tukea, joka voidaan toteuttaa esim. ohjaavan koulutuksen muodossa. Tällainen koulutus ei voi olla mikään pikakurssi, vaan psykologian ammattilaisen ohjaama 2-3 kuukauden prosessi, Pietiläisen korostaa.
Työvoiman kysynnän kasvaessa erilaisia työllistämis- ja koulutusaktiviteetteja tulisi voimakkaasti vähentää ja ihmisiä tulisi ohjata hakemaan töitä myös avoimilta työmarkkinoilta.
– Tällöin erilaiset perinteiset työnhakukurssit voisivat tuottaa parhaimman tuloksen. Näiden kurssien ohjaajiksi soveltuisivat parhaiten erikoistuneet työvoimaneuvojat, Pietiläinen sanoo.
Tutkimuksen tiedot on kerätty Torniossa syksyllä 1996 satunnaisesti valituilta 184 työttömältä, joiden työttömyyden kestoa seurattiin kahdeksan vuoden ajan.
Tietoja väitöstilausuudesta:
Psykologian lisensiaatti Rauno Pietiläisen väitöstutkimus Työttömyydestä selviytyminen. Psykologinen lähestyminen työttömyyteen tarkastetaan Lapin yliopistossa perjantaina 1.4.2005 luentosalissa 3, klo 12, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Mikko Korkeakangas Lapin yliopistosta ja dosentti Jyri Manninen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kyösti Kurtakko.
Taustatietoja väittelijästä:
PsL Rauno Pietiläinen on toiminut työhallinnon eri tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Hänen uransa alkoi työhallinnon tehtävissä 1987–88. Tämän jälkeen hän koulutti erilaisia työttömien ryhmiä 1988–1996. Vuosina 1997–1998 hän toimi työasioiden erityisasiantuntijana ulkoministeriössä Pietarin pääkonsulinvirastossa. Suomeen palattuaan hän oli työtön, minkä vuoksi hän siirtyi Ruotsiin Norbottenin työvoimapiirin työnpsykologin virkaan. Ruotsissa hän kävi läpi työhallinnon sisäisen koulutuksen ja työskenteli Kalixin, Haaparannan, Övertorneån sekä Överkalixin työvoimatoimistossa 1999–2002. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja työskentelee lehtorina Jyväskylän yliopistossa.
Lisätietoja:
Rauno Pietiläinen, puhelin 040 – 827 3904
Tiedote/Lapin yliopisto/Viestintä/Olli Tiuraniemi