– Suomessa kiusataan työpaikoilla tutkimusten mukaan noin kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Kiusaaminen on tyypillistä kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhoidossa, sosiaalialalla ja opetustoimessa. Vaikka työpaikoilla on luotu hyvän kohtelun pelisäännöt työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi, tilanne ei ole juurikaan kohentunut, Timo Pehrman kertoo.

Pehrman tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten sovittelu toimii työyhteisön konfliktinratkaisumenetelmänä haastavissa ja monitahoisissa kiusaamistilanteissa. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, mikä merkitys oppimisella on sovitteluprosessissa ja millaista johtajuutta sovitteleva konfliktinratkaisu edellyttää.

Tutkimuksen mukaan sovittelu soveltuu työyhteisöjen konfliktien ratkaisumenetelmäksi erinomaisesti. Pehrmanin tutkimassa neljässätoista tapauksessa yhdessätoista saatiin aikaan sopimus ja sovinto sovittelun avulla.

– Tilannetta voi parantaa myös jo pelkkä avoin keskustelu ja konfliktin ottaminen esille niin, että osapuolet ymmärtävät konfliktin syyt ja taustat. Usein konfliktien syntymisen taustalla ovat puhumattomuus, epäasiallinen vuorovaikutus ja väärät tulkinnat. Konfliktit saattavat elää vuosikausia, koska niihin ei puututa alkuvaiheessa. Lisäksi on melko yleistä, että konfliktin osapuolet eivät itse tiedosta oman toimintansa kielteisiä vaikutuksia, Pehrman toteaa.

Pehrman kuvaa tutkimuksessaan niin kutsutun restoratiivisen sovitteluprosessin, jossa painottuu osapuolten oppiminen ja aktiivisuus konfliktin ratkaisussa.

– Kyse on ihmiskeskeisestä sovittelun ohjauksesta. Konfliktin osapuolet kohtaavat kasvokkain, ja asioiden syvällisen käsittelyn ja vuorovaikutuksen avulla lisätään heidän keskinäistä ymmärrystään sekä poistetaan vääriä tietoja ja tulkintoja, Pehrman kuvaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella konfliktin osapuolet oppivat sovittelun aikana useita eri asioita: yhteinen ymmärrys kasvaa, vuorovaikutustaidot ja työilmapiiri paranevat sekä asennoituminen oppimiseen kehittyy myönteisemmäksi.

– Sovittelun voidaan sanoa aktivoivan uudenlaista ajattelua ja mahdollisuutta kehittyä työyhteisön jäsenenä. Merkittävää sovittelussa on se, että siinä opitaan puuttumaan konflikteihin ajoissa ja rohkeasti, jolloin konfliktit toimivat myös oppimistilanteina.

Johtamiselta sovitteleva konfliktinratkaisu edellyttää erityisesti aktiivista otetta konflikteihin ja sitä, että johtaja näkee konfliktit oppimismahdollisuuksina.

– Johdon ja muiden esimiesten myönteinen suhtautuminen konfliktien sovitteluun edistää merkittävästi konfliktien hallintaa työyhteisössä. Valitettavan usein esimiehet ja johto kuitenkin tukeutuvat konflikteja tuottavaan ja ylläpitävään johtajuuteen: konfliktien kohtaamista vältetään, niistä stressaannutaan tai ne tukahdutetaan ja kielletään, Pehrman sanoo mutta korostaa samalla, että työyhteisön ilmapiirin ja hyvinvoinnin tulisi olla kaikkien työyhteisöjen jäsenten vastuulla

– Kaikkien tulisi tarkkailla konflikteja ja puuttua niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Pehrman on toteuttanut tutkimuksensa tapaus- ja surveytutkimuksena 14:stä työyhteisöjen konfliktitilanteesta, joissa soviteltiin samanaikaisesti työyhteisön olemassa olevaa konfliktia. Tietoa kerättiin äänitysten, videoinnin, haastattelujen, havainnoinnin ja kirjallisten kyselyjen avulla. Sovittelutapauksissa oli osallisina yhteensä 153 henkilöä kahdeksasta eri työpaikasta sekä 12 koulutettua sovittelijaa.

Pehrman on tehnyt väitöstutkimustaan Työsuojelurahaston ja Valtion Työsuojelurahaston tuella.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteen maisteri Timo Pehrmanin väitöskirja Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 18. kesäkuuta 2011 klo 12 luontosalissa 2 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Pauli Juuti Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Esa Poikela Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Suomen sovittelufoorumi ry järjestää lisäksi Pehrmanin väitöstutkimuksen esittelytilaisuuden torstaina 30. kesäkuuta 2011 klo 13 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla sekä seminaarin aiheesta torstaina 8. syyskuuta 2011 klo 9 alkaen Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.

Taustatietoja väittelijästä:
Timo Pehrman (s. 1948 Padasjoella) on suorittanut teknikon tutkinnon Hämeenlinnan teknillisessä oppilaitoksessa 1972, liikkeenjohdon koulutusohjelman Avance MBA -tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2000 ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan johtaminen Lapin yliopistossa 2005.

Timo Pehrman on tehnyt pitkän työuran (35,5 vuotta) Valiolla, viimeksi Valion koulutuspäällikkönä. Vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana hän on toiminut vuodesta 1985 lähtien. Vuonna 2001 hän käynnisti työyhteisösovittelun kokeilun ja koulutuksen Valiolla. Hyvien kokemusten perusteella hän on jatkanut työyhteisösovittelun toteutusta, laajentamista, kehittämistä ja koulutusta. Timo Pehrman toimii myös Suomen Sovittelufoorumin hallituksen puheenjohtajana.

Lisätietoja:
Timo Pehrman, p. 040 125 9951, timo.pehrman (at) innotimo.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Timo Pehrman: Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä. Acta Universitatis Lapponiensis 212. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-473-4. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/ SV