Uskottomuuden paljastuminen aiheuttaa pitkäkestoisen kriisin parisuhteeseen, joka useimmiten päätyy eroon. Sekä eroavia että parisuhteessa kriisin jälkeen jatkavia voi auttaa pariterapia.

Pitkään pari- ja perheterapeuttina työskennellyt Kaikkonen tutki sosiaalityön väitöstyössään suomalaisten uskottomuutta ja parisuhdemoraalia. Tutkimus painottaa erityisesti ilmiön prosessiluonteen ja tunnesisältöjen moninaisuuden ymmärtämistä; miten uskottomuus koetaan, millaisia merkityksiä se saa elämänhistorian ja suhdehistorian eri vaiheissa.

Kaikkonen korostaa tutkimuksensa selviytymistarinoita mutta myös nostaa traumaattisten kriisien hoidon erityishaasteeksi yhä ohentuvalle perheiden palvelujärjestelmälle. Hän haastaa perhepolitiikkaa kehittämään perheiden palveluita.

Kaikkosen tutkimus on kvalitatiiviseksi tutkimukseksi poikkeuksellisen laaja. Aineisto koostuu eri puolilta Suomea kootusta 40:n petetyksi ja pettäneeksi tulleen syvähaastattelusta. Haastateltavat olivat olleet asiakkaina kunnallisissa perheneuvoloissa tai kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa.


Traumatarinat, Hannat ja Matit

Annikki Kaikkosen tutkimusaineistosta nousi esille kolme tyyppitarinaa: Traumatarinat, Matit eli kroonisesti pettäneiden tarinat sekä Hannat eli petetyksi tulleet pienten lasten äidit. Tyyppitarina Hannat on Suomen tyypillisin uskottomuustarina.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi traumakokemusten kerroksisuus; uskottomuuden paljastuminen paljasti koettaviksi myös varhaisempia traumoja. Ilmi tulivat lisäksi traumaa toistavan käyttäytymisen prosessikuvaukset, jotka näyttäytyvät uskottomuutena tai suhderyppäinä.

Kaikkosen mukaan uskottomuutta selitetään usein omaan ja puolison perhetaustaan liittyvillä psykologisilla selityksillä. Pettämisen onnistumista ja sen salaamista miehillä ennustaa kyky lohkoa ja erottaa mielessään sekä eri elämänkentät että erilaiset naiskäsitykset.

– Kroonisesti pettäneiden tarinoissa vahvistuu käsitys miesten keskinäisestä ryhmädynamiikasta keskeisenä pettämistä ylläpitävänä ja salaavana mekanismina. Kriiseistä selviytymisen kertomisessa korostuu sosiaalisen tuen ja lasten keskeisyyden lisäksi erityisesti työnteon avulla selviytyminen, Kaikkonen kertoo.

Tutkimus osoitti, että muutos henkilön ajattelussa, käyttäytymisessä ja suhteessa toisiin tapahtuu vasta sen jälkeen, kun ihmisen käsitysjärjestelmän tai vuorovaikutusmalleja ohjaavien sääntöjen tasolla on tapahtunut muutos.

– Pariterapiasuhteen aikana on mahdollista kertoa riittävästi yhteistä tarinaa uskottomuudesta ja riittävästi ymmärtää niin petetyksi tulleen osapuolen tunnekokemusta kuin pettäneeksi tulleen osapuolenkin toimintaa, Kaikkonen kertoo.


Tietoja väitöstilaisuudesta:



YTM Annikki Kaikkosen väitös Tarinallisen tutkimuksen näkökulma suomalaiseen uskottomuuteen tarkastetaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5. kesäkuuta 2015 kello 12.00 alkaen Lapin yliopiston Eelin salissa, luentosalissa 19, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Marjo Kuronen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:




YTM Annikki Kaikkonen (s.1953 Pyhäjärvellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Pyhäjärven yhteiskoulusta vuonna 1972. Hän on valmistunut sosiaalityöntekijäksi Tampereen yliopistosta vuonna 1981, sosiaalipsykologiksi Kuopion yliopistosta vuonna 1996 ja vaativan erityistason perheterapeutiksi vuonna 2003.

Kaikkonen toimi 1980- ja 1990-luvulla muun muassa Ylä-Savon perheneuvolan johtajana ja hoiti yhteiskunnallisia luottamustoimia Pohjois-Savossa. Yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään hän keskittyi työalaansa liittyviin perhe- ja terveyspoliittisiin kysymyksiin ja oli muun muassa Iisalmen kaupunginvaltuuston ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Vuonna 2000 hän siirtyi Pohjois-Savosta kirkkohallitukseen evankelis-luterilaisen kirkon perheneuvontatyön kouluttajaksi. Tutkimustyönsä ohella hän on nyt toiminut kymmenen vuotta yksityisenä ammatinharjoittajana pääkaupunkiseudulla ja tehnyt psykoterapia- ja työnohjaustyötä erikoistuen erityisesti pariterapiatyöhön.


Lisätietoja:

Annikki Kaikkonen
p. 040 861 5061
annikki.kaikkonen(at)kolumbus.fi
www.annikkikaikkonen.fi

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopiston viestintäpalveluista: tiedotus(at)ulapland.fi.


Julkaisun tiedot:

Annikki Kaikkonen: Tarinallisen tutkimuksen näkökulma suomalaiseen uskottomuuteen. Acta Universitatis Lapponiensis 302. ISBN 978-952-935-463-4. ISSN 0788-7604.


Julkaisun myynti:

www.annikkikaikkonen.fi


LaY/Viestintä/RJ