Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttö mahdollistaa avoimet oppimisympäristöt sekä verkostomaisen opetuksen ja opiskelun alueellisissa ja maailmanlaajuisissa yhteisöissä. Kyse on uusien tietoteknisten välineiden, avointen oppimisympäristöjen ja e-oppimisen myötä kehittyvästä uudesta oppimis- ja opetuskulttuurista. Sirkka Saranki-Rantakokon mukaan tieto- ja viestintätekniikan käytön omaksuminen opetukseen voi osoittautua odotettua vaikeammaksi. Se edellyttääkin tietoista muutoksen johtamisen lähestymistapaan perustuvaa johtamista.

– Tutkimukseni alkuvaiheessa vuonna 2004 TVT-opetuskäyttö oli ammattikorkeakoulussa enemmän yksittäisten opettajien harrastus kuin yhteinen intohimo ja johtajat pitivät sitä epäselvänä ja irrallisena ilmiönä. Toimin virtuaaliopetuksen kehittäjänä ja tehtäväni oli tukea tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Se kuitenkin näytti mahdottomalta ilman eri tasoilla tapahtuvaa johdon osallistumista, ohjausta ja tukea. Tästä syntyi tarve tutkia, miten opetuskäytäntöjen muutosta voitaisiin johtaa entistä paremmin, Sirkka Saranki-Rantakokko sanoo.

Saranki-Rantakokon mukaan johtajan tulee tiedostaa TVT-opetuskäytön omaksuminen syvälliseksi muutokseksi. Se edellyttää johtajan osallistumista, johtamisen käsittelyä yhteisöissä sekä yhteisöjen osaamisen hallintaa. Käytännössä se on johtamisen käsittelyä, henkilöstön osallistumisen tukemista, rakenteiden luomista ja kehityksen arviointia.

TVT-opetuskäytön omaksuminen ammattikorkeakoulussa perustui paljolti yhteisölliseen näkemykseen. Opetuskäytön todettiin edistyneen ja siihen kohdistuneen vastustuksen vähentyneen yhteisen käsittelyn myötä. Saranki-Rantakokon mukaan muutoksen johtamisessa tuleekin rohkaista ihmisiä osallistumaan ja esittämään mielipiteitään, mikä mahdollistaa myös asioiden henkilökohtaisen käsittelyn ja sitoutumisen.

– Tutkimukseni mukaan ylimmän johdon innostus tai kehittäjän tekemä työ eivät korvaa keskijohdon ja asiantuntijoiden osallistumista. Keskijohdolla tarkoitan ammattikorkeakoulun toimialajohtajia ja koulutuspäälliköitä, asiantuntijoilla lähinnä yliopettajia. Ammattikorkeakoulun toimialoilla oli erilaisia tavoitteita, jotka edellyttivät asioiden käsittelyä toimialoilla ja niiden työyhteisöissä. TVT-opetuskäytön omaksuminen etenikin parhaiten juuri aloilla, joilla johto osallistui aktiivisesti sen kehittämiseen.

– Kehittäjä puolestaan tukee muutosta ja muutoksen johtamista erilaisin keinoin. Itse lähestyin asiaa tutkivan otteen avulla. Kehittämäni johtamismalli perustuukin opetuskäytäntöjen muutokseen ja sen johtamiseen liittyvien ongelmien ja ilmiöiden paljastamiseen ja ratkaisuun.

Lapissa toteutuva maakuntakorkeakoulumalli ylläpitää tarvetta jatkaa TVT-opetuskäytön ja sen johtamisen kehittämistä korkeakouluissa. Maakuntakorkeakoulu vastaa korkeakoulujen alueellisen vaikuttamisen vaatimuksiin. Sen tuottamien palvelujen saavutettavuus perustuu korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja sitä tukevien oppimisympäristöjen rakentamiseen.

– Tämän suuntaiset muutokset korkeakouluissa edellyttävät myös muutoksen johtamista, jota kehittämäni malli jäsentää ja tukee, Saranki-Rantakokko sanoo. 

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Terveydenhuollon maisteri Sirkka Saranki-Rantakokon väitöstutkimus Luokkahuoneista verkostomaiseen virtuaaliopetukseen – Tutkimus muutoksen johtamisesta ammattikorkeakoulussa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 13.6.2008 klo 12.00, 12 Castrén-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Seppo Hölttä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori (ma) Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Terveydenhuollon maisteri Sirkka Saranki-Rantakokko on toiminut Rovaniemen ammattikorkeakoulussa terveys- ja sosiaalialan lehtorina vuodesta 1998 lähtien sekä virtuaaliammattikorkeakoulun päällikkönä 2000–2006.

Lisätietoja:
Sirkka Saranki-Rantakokko
Puhelin 040 829 785

Tiedote: LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi