Oikeudenkäyntien joutuisuudesta on keskusteltu Suomessa vilkkaasti. Oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa on taattu sekä Suomen perustuslaissa että useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Suomi on saanut ensimmäiset oikeudenkäynnin kestoa koskevat ratkaisut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) vuonna 2000. Tämän jälkeen ratkaisujen määrä on jatkuvasti kasvanut. Viime vuosina on annettu erityisesti rikosprosessin kestoa koskevia ratkaisuja.

Spolanderin mukaan erityisen kiireellistä huomiota kaipaa EIT:n 13 artiklan mukaisen tehokkaan kotimaisen oikeuskeinon luominen pitkittyneitä oikeudenkäyntejä vastaan, sillä tällä hetkellä Suomessa ei EIT:n tulkinnan mukaan sellaista ole.

– EIT:n näkemyksen mukaan paras vaihtoehto olisi järjestelmä, jossa asianosaisella olisi jutun vireilläollessa mahdollisuus kiirehtiä asiansa käsittelyä, mikäli prosessi todettaisiin kohtuuttoman pitkäksi jutun päätyttyä hänellä olisi mahdollisuus saada hyvitystä. Tämän vuoden alussa mietintönsä jättänyt oikeusministeriön työryhmä ehdottaakin Suomeen juuri tällaista etu- ja jälkikäteisen oikeussuojakeinon yhdistelmää, Mia Mari Spolander sanoo.

Spolanderin mukaan oikeusprosessia olisi mahdollista jouduttaa monilla käytännön toimenpiteillä, kuten työn tarkoituksenmukaisella organisoinnilla tuomioistuinyksiköiden sisällä, eri viranomaisten välisellä yhteistyöllä sekä prosessin etukäteisvalmistelulla yhdessä asianosaisten kanssa. Lisäksi olisi syytä tehostaa prosessia turvaavien pakkokeinojen käyttöä rikosasioissa.

Riskialttiita kohtia näyttäisivät Spolanderin mukaan edelleen olevan prosessin alkuvaiheet, jotka vaatisivat esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten entistä tiivimpää yhteistyötä, sekä juttujen käsittelyn peruuttaminen asianosaisten poissaolon vuoksi.

­– Hovioikeuksien rooli oikeudenkäyntien keston kohtuullisuuden varmistajana on kaiken kaikkiaan hyvin merkittävä. Hovioikeusmenettelyä olisikin syytä kehittää siten, että se takaisi jutun kokonaiskäsittelyajan pitämisen kohtuullisena ja olisi menettelytapojen suhteen tasapainossa suullisen alioikeusmenettelyn kanssa.

Suomen vuonna 1997 uudistettu rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely ei ole ollut vielä kokonaisuudessaan EIT:n tutkittavana. Eniten ongelmia on liittynyt esitutkintaan ja syyteharkintaan sekä aiemmin voimassa olleeseen lykkäysjärjestelmään. Juttutyypeittäin rikkomuksia on todettu eniten talousrikosjutuissa. Spolanderin mukaan on oltava varovainen tehtäessä johtopäätöksiä Suomen saamista tuomioista.

– Suomen saamista useista langettavista oikeudenkäynnin kestoa koskevista tuomioista huolimatta ei kuitenkaan voida sanoa, että rikosprosessilainsäädäntömme toimisi huonosti oikeudenkäynnin joutuisuuden suhteen. Päinvastoin nykyinen lainsäädäntö tarjoaa varsin joustavat mahdollisuudet rikosasioiden joutuisaan käsittelyyn.

Mia Mari Spolanderin tutkimuksessa oikeusprosessin keston arviointiperusteita sekä kohtuuttoman keston vuoksi suoritettavaa hyvitystä on määritelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöjen kautta. Tarkastelussa on huomioitu myös korkeimman oikeuden sekä Euroopan yhteisön tuomioistuimen tulkinnat. Tutkimuksessa on käyty läpi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuoden 2006 loppuun mennessä Suomea vastaan antamat rikosprosessin kestoa koskevat ratkaisut.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Oikeustieteen lisensiaatti, kauppatieteiden kandidaatti, varatuomari Mia Mari Spolanderin väitös ”Menettelyn joutuisuus oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin osatekijänä erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa” tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 30.3.2007 klo 12.00, Esko ja Asko -sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii oikeustieteen tohtori, varatuomari Pasi Pölönen ja kustoksena professori Jyrki Virolainen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa. 

Tietoja väittelijästä
Mia Mari Spolander on syntynyt Tervolassa 1973. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta 1992. Lapin yliopistosta hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1998, oikeustieteen lisensiaatiksi 2000 ja kauppatieteiden kandidaatiksi 2006.

Työurallaan Spolander on toiminut Lapin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä 1996–1998, Kemijärven käräjäoikeudessa tuomioistuinharjoittelussa 1998–1999, Lapin yliopistossa lainkäytön assistenttina sekä rikos- ja prosessioikeuden yliassistenttina 1999–2003 ja tutkijana 2005–2006.

Spolander toimii tällä hetkellä YK:n huume- ja rikosvirastossa rikoksentorjunnan apulaisasiantuntijana.

Lisätietoja:
Mia Mari Spolander
Puhelin 040 547 98 69

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi