Kasvatustieteen maisteri Anitta Heikkilän väitöstutkimuksessa tarkastellaan kansakoululaisten pukeutumista vuosina 1909–1939. Tutkimuksessa tarkastellaan koululaisten pukeutumiskulttuuria ja vaatehistorian merkitystä.
Anitta Heikkilän väitöskirjassa tarkastellaan lasten pukeutumista Rautiosaaren maalaiskansakoulussa 1900-luvun alussa. Koululaisten vaatteet valmistettiin yleensä kotona puuvillasta ja villasta ompelemalla tai neulomalla. Koulutyttö pukeutui puuvillamekkoon. Mekon päälle kuului oleellisesti esiliina. Talvitakki oli yleensä villakangasta ja kesätakki paksuhkoa puuvillaa.
– Tyttöjen alusvaatteita olivat aluspaita, alushousut ja edestä napitettava liivi. Alushame oli vain harvoilla. Materiaalina käytettiin flanellia, tarvittaessa alusvaatteita ommeltiin puuvillasäkeistä, joita tyhjeni esimerkiksi jauhoista, Heikkilä kuvaa.
Poikien talvinen asu oli sarkapuku. Keväällä se vaihdettiin puuvillapusakkaan ja housuihin, jotka olivat myös paksua puuvillaa. Aluspaidan päällä oli puuvillainen päällyspaita, jonka malli vaihteli ompelijan mukaan.
– Pienten poikien alusvaatteet olivat samanlaiset kuin pienillä tytöillä. Housuissa oli luukku ja housut kiinnitettiin liiviin napeilla. Isompien poikien housuissa ei ollut enää luukkua ja housunlahkeet olivat pitkät. Poikien villavaatteina olivat villapaita, villahousut ja villasukat, jotka vedettiin lahkeiden päälle.
Heikkilän mukaan kotien varallisuus tai varattomuus ei vaikuttanut merkittävästi lasten vaatetukseen, vaikka joskus koulukiusaamisen taustalla saattoikin olla koululaisen huonot vaatteet. Tilannetta tasapainotti se, että kunta ja Martat auttoivat köyhimpien perheiden lapsia vaatetuksen hankkimisessa. Lisäksi kaupunkilaisystäviltä saatiin vanhoja lasten vaatteita tai vähän käytettyjä aikuisten vaatteita, joista ommeltiin pukineita lapsille.
Euroopan muotitietoisuus tuli Pohjois-Suomeen Tukholman kautta. Pietarin muodin toivat mukanaan venäläiset kauppiaat, jotka saapuivat Rovaniemen markkinoille myymään muotivaatteita, kankaita ja ompelutarvikkeita.
– Venäläiset välittivät vaatteita myös paikallisille kauppiaille. Laukkukauppiaat ja heidän tukkurinsa kulkivat maalaiskylissä ja toivat näin paikallisten osuuskauppojen ohella ompelutarvikkeita myös Rautiosaareen.
Tutkimuksen aineistona on käytetty haastatteluja, valokuvia, lehtiä, oppikirjoja ja arkistomateriaalia.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Anitta Heikkilän väitöskirja Vaate lapsen elämässä – Koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909–1939 tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 25. tammikuuta 2008 klo 12.00, Esko ja Asko -salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Leena Syrjälä Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.
Väitöstilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa.
Taustatietoja väittelijästä:
Anitta Heikkilä on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Lapin korkeakoulussa 1985. Hän on pätevöitynyt käsityönopettajaksi Helsingin yliopistossa 1999. Heikkilä on toiminut luokanopettajana Ounasrinteen koulussa Rovaniemellä vuodesta 1986 lähtien.
Lisätietoja:
Anitta Heikkilä
Puhelin 050 327 0071
anitta.heikkila (at) saunalahti.fi
LaY/Viestintä/OT