• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2004
 

Väitös: Väkivaltaisesta parisuhteesta irtautuminen on selviytymisen edellytys

24.11.2004

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Auli Ojurin mukaan väkivaltaa kokeneet naiset ovat parisuhteensa aikana sekä väkivallan uhreja että väkivallassa selviytyjiä. He käyttävät lukuisia keinoja sinnitelläkseen suhteessaan ja saadakseen väkivallan loppumaan.

YTL Auli Ojurin sosiaalityön alaan kuuluvan väitöstutkimuksen kohderyhmänä on kaksikymmentä perheväkivaltaa kokenutta ja turvakotien asiakkaana ollutta naista. Naisten kertomien tarinoiden punaisena lankana oli parisuhdeväkivalta, monilla heistä se oli elämään sisältyvä realiteetti jo lapsuudesta lähtien. Tutkimuksen mukaan perhe- ja parisuhdeväkivalta on kaikkien ikä-, koulutus- ja sosiaaliryhmien ongelma. Ojurin tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan helpottaa ongelman tunnistamista sekä tukea väkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tutkimuksen mukaan käsitykset "hyvästä" äidistä ja vaimosta, sitovat naisen parisuhteeseen, vaikka se olisi emotionaalisesti ja fyysisesti väkivaltainen. Myös pyrkimys salata ongelma ulkopuolisilta kertoo perinteisen perherakenteen vaikutuksesta, mikä osaltaan mahdollistaa väkivallan jatkumisen.

Naisen irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta ei ole yksiselitteinen menestystarina. Kysymys on suuresta elämänmuutoksesta, joka edellyttää uuden minän rakentamista.

- Työn, toimeentulon ja asumisen kysymykset, lasten tarpeisiin vastaaminen tai keskeneräiset lasten huolto- ja tapaamisjärjestelyihin liittyvät asiat sekä perheväkivaltaa kokeneen naisen siirretyt ja ohitetut tarpeet edellyttävät arjen kuvioiden uudelleen kutomista, Auli Ojuri sanoo.

Naisen selviytymisen mahdollistaa kuitenkin vasta lopullinen väkivaltaisesta parisuhteesta irtautuminen. Ennen lopullista käännekohtaa naiset joutuivat kuitenkin kokemaan väkivallan jatkumista, sen pahenemista, heräämistä lasten ja oman tilanteen todellisuuteen sekä useita turvakotikäyntejä.

- Lapset tukivat äitinsä jaksamista ja selviytymistä sekä parisuhteen aikana että sen jälkeen ja juuri lapset saivat äitinsä havahtumaan muutoksen välttämättömyyteen, Ojuri sanoo.

Turvakodilla ratkaiseva merkitys selviytymisessä

Tutkimuksen mukaan naisten selviytymiskokemukset on tulkittavissa siten, että ei ole yhtä hyvää selviytymistä, vaan monta mahdollista. Ojuri luonnehtiikin tutkimukseen osallistuneita naisia selviytyjiksi, etsijöiksi tai epäilijöiksi. Tutkimuksessa mukana olleille naisille turvakodeilla oli ratkaiseva merkitys heidän selviytymisessään.

- Turvakodin tarjoaman väkivaltatyön merkitys on kiistaton. Yli puolet aineiston naisista korosti erityisesti kuulluksi tulemisen merkitystä auttamiskokemuksena, Ojuri sanoo.

Naisten kokemukset julkisen palvelujärjestelmän piirissä tutkimuksessa nimetään näennäisiksi, ongelman kieltäviksi ja syyllistäviksi.

- Luonnollisesti naisilla oli myös myönteisiä kokemuksia palvelujärjestelmän piiristä, mutta huomiotta ei voi jättää naisten kokemia kohtaamisten epäonnistumisia ajan puutteen, ammatillisten käytäntöjen tai muiden organisatoristen syiden vuoksi, Ojuri sanoo.

Auli Ojurin väitöstutkimus paljastaa kuinka puutteellista tieto perheväkivallasta edelleen on sekä väkivaltaa kokeneiden että heidän auttajiensa kohdalla. Avaimena ongelmaan Ojuri esittää väkivaltatietouden lisäämistä, mahdollisuutta toistuvaan apuun tarvittaessa sekä tukemisen pitkäkestoisuutta. Tutkimuksen naiset antoivat erittäin suuren arvon myös vertaistuelle.

Ratkaisuna ongelmaan tutkimuksessa nostetaan esille myös alueelliset tukikeskukset naisten kohtaamisen paikkoina, jotka mahdollistavat naisten kokonaisvaltaisen kohtaamisen väkivaltaan, päihteisiin tai insestiin liittyvissä kysymyksissä.

Faktatietoa parisuhdeväkivallasta

Vuonna 1999 poliisin tietoon tuli 10 000 yksityisasunnossa tehtyä pahoinpitelyrikosta. Huomattavaa on, että vain noin kymmenen prosenttia uhreista ilmoittaa vakavimmasta parisuhdeväkivallasta poliisille. Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain noin 6 000-10 000 raiskausta, joista poliisille ilmoitetaan vain noin viisisataa. Valtaosa tästä seksuaalisesta väkivallasta tapahtuu pari- ja lähisuhteissa uhrin tuntiessa tekijän. Tutkimuksen mukaan 22 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut nykyisessä parisuhteessaan fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Parisuhdeväkivalta on Suomessa kolme kertaa yleisempää kuin Ruotsissa.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät kolmeatoista turvakotia. Viime vuonna niihin hakeutui turvaan yli 1000 naista. Useimmiten pahoinpitelijänä oli nykyinen tai entinen avio- tai avomies. Noin puolet naisista palasi turvakodista takaisin kumppaninsa luokse. Yli 200 naiselle turvakodissa käynti ei ollut ensimmäinen. Viime vuonna turvakodeissa asui vanhempansa kanssa yli 1 200 lasta.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Auli Ojurin väitöskirja "Väkivalta naisen elämän varjona -tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä" tarkastetaan Lapin yliopiston Fellman -salissa 27.11.2004 klo12.00, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta.

Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:

Auli Ojuri on valmistunut valtiotieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1976. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 1994. Työurallaan hän on toiminut käytännön sosiaalityössä vuosina 1976-1982. Turun yliopistossa Auli Ojuri on toiminut eri tehtävissä vuosina 1981-1994 ja Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa vuosina 1995-1996. Ensi- ja turvakotien liitossa hän on toiminut vuodesta 1996 lähtien, kehittämispäällikkönä vuodesta 1998 lähtien.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Auli Ojuri
Ensi- ja turvakotien liitto
09-4542 4417 tai 040 513 1109
auli.ojurio@etu.inet.fi

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK