Kuntoutuksen keskeiset kehittämistarpeet liittyvät kuntoutujan kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, ilmenee Marjatta Martinin tuoreesta väitöstutkimuksesta. Lisäksi yhteiskunnan palvelujärjestelmien kehittämisessä olisi kiinnitettävä huomiota vammaisten nuorten tarvitsemien palvelujen saatavuuteen, ympäristön fyysisten ja asenteellisten esteiden poistamiseen sekä koulutuksen, työelämän ja vapaa-ajan areenoille osallistumisen mahdollistamiseen.

Martin tutki väitöskirjassaan meillä Suomessa hyvin vähän tutkittua aihetta: vammaisten nuorten aikuistumista, aikuistumisen siirtymävaiheeseen liittyviä roolimuutoksia ja -ristiriitoja sekä kuntoutuksen tarjoamaa tukea siirtymävaiheessa. Tutkimus toi tärkeää lisätietoa vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden nuorten elämäntilanteista, heidän tulevaisuuden tavoitteistaan ja kuntoutuskokemuksistaan.

Tutkimuksen aineiston muodostaa Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden nuorten lomakekyselyvastaukset ja haastattelut. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä palvelujen kehittämisessä.


Ammatillinen koulutus ensisijaista

Kaikille vammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille on Marjatta Martinin mukaan turvattava ensisijaisesti mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Vasta sen jälkeen ratkaisuna voi olla työkyvyttömyyseläkkeelle ohjaaminen.

– Toiveet koulutukseen ja työelämään osallistumisesta olivat vahvasti esillä nuorten tulevaisuuden tavoitteissa. Myös osa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista nuorista piti työelämään siirtymisen mahdollisena soveltuvan koulutuksen saatuaan, Martin kertoo.

Tutkimukseen osallistuneista nuorista enemmistö oli koulussa, opiskelu- tai työuralla ja kolmasosa sai työkyvyttömyyseläkettä. Opiskelu- ja työuralle suuntautumiseen sekä työkyvyttömyyseläkkeelle ohjautumiseen vaikuttivat sekä nuoren yksilölliset tekijät että yhteiskunnan tarjoamat erilaiset vaihtoehdot.


Palvelujen riittämättömyys alentaa hyvinvointia

Tutkimus tuotti myös uutta tietoa vammaisten nuorten kokemasta hyvinvoinnista, heidän elämänhallinnastaan ja identiteettiä koskevista tulkinnoistaan.

– Vammaiset nuoret olivat suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys olikin jonkin verran vähäisempää kuin nuorisobarometreihin vastanneilla nuorilla. Sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueella tyytyväisyyttä tuotti yhdessäolo perheen ja sukulaisten kanssa sekä omaisilta saatu tuki, Marjatta Martin kertoo.

Materiaalisen hyvinvoinnin alueella nuoret olivat tyytyväisiä kuntoutuspalveluihin, ja he kokivat niiden auttaneen selviytymään elämässä. Vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden vuoksi tarvittavien palvelujen saatavuuteen yleensä oltiin sen sijaan tyytymättömiä:

– Palvelujen riittämättömyyden lisäksi nuorten hyvinvointia alentavia tekijöitä olivat harrastusmahdollisuuksien ja mielekkään vapaa-ajan toiminnan puuttuminen sekä ympäristön esteellisyys. Nuorten kokema turvattomuus ilmeni erityisesti omaan terveydentilaan ja vammaisuuteen sekä koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvinä huolina, Martin lisää.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Yhteiskuntatieteiden maisteri Marjatta Martinin väitöskirja Nuoruus, vammaisuus ja kuntoutuksen merkitys tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.6.2016 klo 12, luentosalissa 3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii dosentti Simo Mannila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:


Marjatta Martin. Valokuva: Marko Junttila

Marjatta Martin (s. 1967 Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan lukiosta vuonna 1986. Hän on suorittanut vuonna 1991 Kuopion yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon yhteiskuntatieteissä pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Martin on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan kuntoutustiede. Lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2012 Lapin yliopistossa.

Marjatta Martin on työskennellyt Näkövammaisten Keskusliitto ry:ssä oikeuksienvalvontayksikössä vuosina 1991–2007. Vuodesta 2007 alkaen hän on toiminut tutkijana ja yliopisto-opettajana Lapin yliopistossa.


Lisätietoja:

Marjatta Martin
marjatta.martin (at) ulapland.fi
P. 040 484 4205

Julkaisun tiedot:

Marjatta Martin: Nuoruus, vammaisuus ja kuntoutuksen merkitys. Acta Universitatis Lapponiensis 328. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2016. ISBN 978-952-484-905-0. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf) Acta electronica Universitatis Lapponiensis 196. ISBN 978-952-484-906-7. ISSN 1796-6310.


LaY/Viestintä/RJ