Englannin opettajilta edellytetään työssään jatkuvaa ammatillista kehittymistä. M.A. Arzu Eryılmazin väitöstutkimus osoittaa, että onnistuneen opettajien ammatillisen kehittymisen edellytyksiä ovat riittävä resurssointi aikaan, koulutustarjontaan, osallistumismahdollisuuksiin ja rahoitukseen. Kehittämistoiminnan tulisi noudattaa sille asetettuja strategisia ja koulutuspoliittisia linjauksia, jotta koulutus täyttää sille kriteerit niin opettajien, koulun johdon kuin päättäjienkin osalta.
Eryılmaz tarkastelee työssään englantia vieraana kielenä opettavien kouluttajien, koulun johdon ja ammatillisen koulutuksen koordinaattoreiden näkemyksiä ja kokemuksia nykyisen jatkuvan ammatillisen kehittämisen tilasta Turkin Istanbulissa ja Ankarassa. Hän myös selvitti, missä määrin turkkilaiset yliopistot käyttävät Euroopan komission eurooppalaisia viitekehyksiä kielitason määrittämiseksi (Common European Framework of Reference for Languages, CEFR) sekä opettajien osaamisen ja kehittämistarpeiden arvioimiseksi (EAQUALS Language Teacher Training & Development, TD-FRAM).
– Tutkimustuloksia hyödyntämällä voidaan merkittävästi lisätä englannin kielen opetuksen tehokkuutta ja parantaa koulutuksen laatua eurooppalaisten viitekehyksien avulla, kertoo Eryılmaz.
Tutkimuksen tulokset paikkaavat olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden aukkoja liittyen jatkuvan ammatillisen kehityksen teemaan.
Resurssien rajallisuus ja tiedonpuute Euroopan komission viitekehyksistä
Turkkilaiset englannin kielen opettajat ja kouluttajat ovat huolissaan työnsä resursseista. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi työn määrä, opetuksen intensiivisyys, yliopiston taloudellisen tuen puute kouluttautumiselle, aikataulujen joustamattomuus, opettaja–opiskelijan autonomian puute, hallinnolliset velvoitteet ja työskentely omalla ajalla.
– Byrokratian ja hallinnollisten rajoitteiden koetaan entisestään rajoittavan ja hankaloittavan jatkuvaa ammatillista kehittymistä.
Suurella osalla tutkimukseen osallistuneista opettajista oli puutteelliset tiedot Euroopan komission viitekehyksistä (CEFR & TD-FRAM). Kun huomioidaan kaikki opettajien esille ottamat kouluttautumisen esteet, ei ole yllättävää, että he myös kokevat jäävänsä ilman oman organisaationsa taloudellista tukea ja kannustusta.
– On keskeistä, että jatkuvan ammatillisin kehittämisen toimintaa ohjaisivat strategiset ja koulutuspoliittiset linjaukset. Suunnitelmallisuus mahdollistaa sen, että koulutus myös täyttää sille asetetut kriteerit niin opettajien, koulun johdon kuin päättäjien osalta, Eryılmaz painottaa.
Koulun johdon mukaan toiminnan kehittämiselle on selvä tarve. Ammatillisen kehittymisen käytäntöjen tulisikin perustua opettajien tarpeisiin ja koulutuspoliikan tulisi olla suunnitelmallista. Lisäksi opettajia tulee rohkaista osallistumaan kansainvälisiin organisaatioihin ja tapahtumiin tarjoamalla taloudelllista tukea.
Tietoa väitöksestä
Arzu Eryılmazin akateeminen väitöskirja “Instructors’ views, experiences and expectations of continuing professional development (CPD) activities in Turkish schools of foreign language contexts, adopting European Commission frameworks” tarkastetaan julkisesti Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella perjantaina 5. helmikuuta 2021 klo 12.00. Vastaväittäjä toimii professori Kirsi Pyhältö Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tuija Turunen Lapin yliopistosta.
Väitöstilaisuuden kielenä on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa: https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos/
Tietoa väittelijästä
M.A. Arzu Eryılmazilla (s. 1976) on “Educational Administration Supervision Planning and Economy”-tutkinto Hacettepen yliopistosta, Turkista. Hänen 2010 valmistunut pro gradu -tutkielmansa käsitteli lukion opettajien organisaatiosta vieraantumisen tasoja.
Eryılmazilla on kandidaatin tutkinto englannin kielestä (English Language Teaching, ELT), ja hän on työskennellyt useissa yliopistoissa englannin kielen opettajana vuodesta 1998 alkaen. Lisäksi hän on suorittanut useita kansainvälisiä sertifikaatteja englannin kielen opettamiseen liittyen Iso-Britanniassa vuosina 2000-2010, kuten esimerkiksi englannin kielen opettaminen aikuisille (CELTA), englannin kielen opettaminen vieraana kielenä (TEFL), opiskelijoiden motivointitaidot, johtaminen, stressi ja muutoksenhallinta sekä englannin kielen opetusnäkökulmat ja metodologia sisältäen sanastollisia ja äänneopillisia näkökulmia.
Eryılmazin tutkimusintresseihin kuuluvat kielten opettaminen, opettajien jatkuva ammatillinen kehittyminen, opiskelijoiden ja opettajien itsetehokkuuden uskomukset, tavoitteellisuus ja akateeminen suoriutuminen.
Lisätietoa
Arzu Eryılmaz
aeryilma(at)ulapland.fi ja eryarzu(at)gmail.com
Tietoa julkaisusta
Arzu Eryilmaz: “Instructors’ views, experiences and expectations of continuing professional development (CPD) activities in Turkish schools of foreign language contexts, adopting European Commission frameworks”. PDF: Acta electronica Universitatis Lapponiensis 303, ISBN 978-952-337-250-4, ISSN 1796-6310. University of Lapland Printing Centre, Rovaniemi 2020.
Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-250-4