Uusitalon mukaan rakentamisen tiivistämisellä on sekä hyvät että huonot puolensa.

— Tiivistämisen ansiosta keskusten ympärillä oleva luonto säilyy yhtenäisenä ja erämaisena. Toisaalta matkailukeskuksia ei saisi rakentaa liian tiiviiksi, koska lähiluonnolla on merkitystä matkailijalle. Luontoelämykset voivat kärsiä voimakkaasta tiivistämisestä, joka pienentää muun muassa majoituspaikkojen väliin jääviä viheralueita, Uusitalo toteaa.

Väitöskirjassaan Uusitalo tarkastelee matkailukeskusten luonnonläheisyyttä. Hän on tutkinut erityisesti lähiluonnon määrää, laatua ja saavutettavuutta yhdistämällä työssään ekologista tietoa ja kokemustietoa. Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden maisemamieltymyksiä ja mielikuvia matkailukeskusten maankäytöstä selvitettiin kyselyn ja karttojen avulla. Kyselyssä käytettiin valokuvia, jotka ilmensivät rakentamisen tiiviyttä ja keskuksen luonnonläheisyyttä. Matkailijoiden muistinvaraisesti piirtämiin karttoihin tallentui maisematekijöitä, joihin he olivat kiinnittäneet huomiota matkailukeskuksessa liikkuessaan. Ympäristön laatua arvioitiin myös tarkastelemalla matkailukeskuksen laajentumista ekosysteemien toimintakyvyn näkökulmasta. Työkaluna käytettiin maisemarakenneanalyysejä. Tutkimusaineisto kerättiin Leviltä ja Ylläkseltä, joiden katsottiin tutkimuksessa edustavan pohjoismaisten matkailukeskusten yleistä kehityssuuntaa.

— Maisemarakenneanalyysit osoittivat, että matkailukeskusten maankäyttö on ollut ekologisesti melko kestävää ja tarjonnut mahdollisuuksia monipuolisiin lähiluontokokemuksiin. Ekologiset analyysit myös osoittivat, että kun matkailurakentaminen leviää yhä ylemmäs tuntureiden ja vaarojen rinteille, ekosysteemien väliset tärkeät yhteydet katkeavat, jolloin luontoalueiden kyky sietää muutoksia ja sopeutua niihin heikkenee. Rakennetun alueen tiivistäminen puolestaan kaventaa erämaa- ja tunturilajien mahdollisuuksia elää ja liikkua matkailukeskuksen alueella, mikä yksipuolistaa luontoelämyksiä, Uusitalo kertoo.

Tutkimus osoittaa, että luonnonläheisyys lisää keskuksen vetovoimaa: mitä enemmän valokuvissa oli rakennuksia, sitä vähemmän kuvista pidettiin. Kuitenkin rakennukset ja infrastruktuuri hallitsivat matkailijoiden mielikuvakarttoja. Niinpä tiivistäminen ja luontoelementtien väheneminen voi johtaa tilanteeseen, jossa matkailija kokee luonnon vaikeasti saavutettavaksi.

— Tutkimustulokset rohkaisevatkin kehittämään lähireittejä ja kiinnittämään huomiota matkailukeskuksen viherrakenteeseen. Sen tulisi vaalia herkkiä lakialueita ja ylärinteitä sekä estää liian tiivis rakentaminen, jolloin matkailukeskuksen lähiluonto säilyy elinvoimaisena ja monimuotoisena, Uusitalo toteaa.

Maankäytön ekotehokkuus on tärkeä osa kestävää kaupunkiyhdyskuntien suunnittelua. Uusitalon tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan periaatteen soveltuvuutta luontomatkailukeskusten maankäyttöön ja kannustavat tarkastelemaan kasvustrategioita erityisesti ympärivuotiseen matkailuun tähtäävissä keskuksissa. Lähiluonnon määrä ja laatu kertovat yhä ympäristötietoisemmille matkailijoille, ovatko luonnon ja asiakkaiden tarpeet otettu huomioon. Erityisesti lapsiperheiden, iäkkäiden ja ensikertalaisten matkailijoiden luontoelämykset voivat jäädä lähiluonnon varaan.

Väitöskirja osoittaa, että matkailukeskuksissa tarvitaan maankäyttöä ohjaavaa maisemasuunnittelua, joka hyödyntää kokemustietoa.

Tietoja väitöstilaisuudesta

MMM Marja Uusitalon väitös “How to maintain naturalness in nature-based tourism resorts? Approaches to assessments of landscape quality for tourism planning” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina kesäkuun 2. päivänä 2017 klo 12 alkaen Esko ja Asko -salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Outi Rantala Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen kahvitarjoilu Ravintola Petronellassa.

Tietoja väittelijästä

Agronomi, MMM Marja Uusitalo (synt. 1965) on valmistunut Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1996. Puutarhatieteen tutkintoaan hän on täydentänyt maisema-arkkitehtuurin sivuaineopinnoin. Valmistumisen jälkeen hän on opiskellut mm. projekti- ja esimiestyötä sekä työskennellyt pääasiassa viher- ja luonnontuotealan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Näiden työtehtäviensä ohessa hän on toiminut Lapin tutkimusaseman asiakaspäällikkönä ja esimiehenä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa. Uusitalo työskentelee nykyisin tutkijana Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä.

Lisätietoja
Marja Uusitalo
marja.uusitalo@luke.fi

Lisätiedot ja lehdistökappaleet: Lapland University Press, puhelin: 040 821 4242, sähköposti: julkaisu (at) ulapland.fi

Väitöskirjan julkaisutiedot:

Marja Uusitalo: How to maintain naturalness in nature-based tourism resorts? Approaches to assessments of landscape quality for tourism planning. Acta Universitatis Lapponiensis 351. University of Lapland Printing Centre. Rovaniemi. ISBN 978-952-337-001-2. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 218. ISBN 978-952-337-002-9. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/J-EK