Perinteisen autoritäärisen johtajuuden rinnalle on syntynyt vuorovaikutukseen pohjaava johtajatyyppi. Yritysjohtajat edustavat arvojensa ja johtamiskäsityksiensä perusteella vuorovaikutusjohtajia tai autoritaarisia johtajia. Esa A. O. Tuomisen väitöstyön mukaan johtajan asemoitumisella tähän klusteriin on selkeä yhteys yrityksen suorituskykyyn pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Lahden huonekaluteollisuudessa.

Tuominen on tutkinut Lahden pk-huonekaluteollisuusyrityksiä, sillä juuri Lahdessa toimii alan pk-yritysten suurin valtakunnallinen keskittymä. Tuomisen väitöstyön tutkimustulokset eivät varsinaisesti ole yleistettävissä koko huonekaluteollisuuteen, mutta Lahden osalta ne ovat pätevät. Tuomisen tutkimustyö tuo kuitenkin tuoreen näkökulman yritysjohdon arvotypologioita käsittelevään tieteelliseen keskusteluun.

Väitöstutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty strukturoidulla kyselyllä vuosina 1997 ja 1998 sekä teemahaastatteluilla vuonna 2012. Tutkimus on osa STRATOS 1979–1992 -tutkimusohjelmaa, josta Tuomien kehitti erillisenä lisäosanaan Lahden huonekaluteollisuuden pk-yrityksiin kohdistuvan laatututkimuksen. Menetelmänä väitöstyössä yhdistetään sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusta.

Väitöstyön teoreettisena viitekehyksenä on modernin strategisen yrittäjyyden teoria, johon on yhdistetty kansainvälisen Stratos-tutkijaryhmän käyttämä viitekehys. Kyseessä on malli, jossa käsitellään PK-yritysten arvoja, tavoitteita, strategioita sekä niiden vaikuttavuutta yrityksen suorituskykyyn. Lisäksi Tuominen on hyödyntänyt oppivan laatuorganisaation toimintamallia johtamiskäsitysten tutkimusmallin määrittelyssä.


Yrityksen strategiatyö avaintekijänä

Väitöstutkimuksen analysoinnin kohteena ovat eri johtajatyyppien strategisen ajattelun eroavuudet. Strategisella suunnittelulla on Tuomisen mukaan yhteys yrityksen tuloksiin:

– Yritys voi toimia menestyksellisesti taantuvankin teollisuuden alueella, jos strateginen suunnittelu on tehty huolellisesti, ja jos yritys on asemoitunut siten, että se kykenee hyödyntämään omaa kilpailuetuaan tavoitteellisesti, Tuominen kertoo.

Johtajien halu ja kyky muutokseen eivät Tuomisen mukaan kuitenkaan vielä riitä, vaan menestykseen tarvitaan kyvykkyyttä koko työyhteisön tasolla. Työyhteisön kyvykkyyttä voidaan parantaa tehostamalla oppimisprosessia. Tällöin ratkaisevassa asemassa on johdon asennoituminen oppimisen tarpeeseen ja merkittävyyteen.

Yrittäjätyypistä juuri vuorovaikutusjohtajat painottavat työssään strategista suunnittelua yhdessä johdettavien kanssa. Vuorovaikutusjohtajien käsityksen mukaan henkilöstön tulee voida osallistua ei vain päätösten toteuttamiseen, vaan myös niiden tekemiseen. Autoritaaristen johtajien yrityksissä oli vain poikkeustapauksissa täsmennetty kirjallisesti yrityksen tavoitteet.


Huonekaluteollisuuden tulevaisuus laadussa ja muotoilussa

Muotoilun merkitys nousi Tuomisen väitöstutkimuksessa esille erityisen selvästi keväällä 2012 tehtyjen teemahaastattelujen yhteydessä. Ne yritykset, jotka olivat vuonna 2008 alkaneen laman seurauksena strategiansa uudistaneet, olivat poikkeuksetta kiinnittäneet huomiota myös uuteen muotoiluun.

Tuominen katsoo, että laatu ja muotoilu ovat kuitenkin asioita, joista puhutaan paljon, mutta joiden eteen alalla tehdään kovin vähän tosissaan töitä:

– Ala tarvitseekin yhteistyötä ja vuorovaikutusta muotoilijoiden, tutkijoiden, viranomaisten ja rahoittajien välillä, Tuominen lisää.

Huonekaluteollisuuden kilpailukyky on romahtanut tutkimuksen tarkastelukaudella 1990–2012. Tälle ajanjaksolle ajoittuu kaksi lamakautta. Eräs keskeinen seurausvaikutus markkinaosuuksien menettämisestä on alan työpaikkojen puoliintuminen. Tuominen pohtiikin väitöstyössään julkisen sektorin intervention tarvetta ja mahdollisuutta:

– Intervention kohteena pitäisi olla mittava huonekalumuotoilun edistämiseen liittyvä kansallinen hanke. Vaikka huonekaluteollisuus on alhaisen teknologian toimiala, on meillä ”PuuSuomessa” silti perusteltua kohdistaa tämänkin toimialan yrittäjiin ja yrityksiin julkisrahoitteisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, Tuominen sanoo.

Suomessa huonekaluteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen on perusteltua myös sillä perusteella, että tulevaisuudessa halpatuontimaiden jo kymmenen vuotta jatkunut vaikutus huonekaluteollisuuteen vaimenee asteittain, ja kustannuserot tulevat Tuomisen mukaan tasaantumaan. Osaltaan taustalla on halpatuontimaiden elintason nousu.

– Alan kehittämisessä on kuitenkin elintärkeää, että avainhenkilöillä eli yritysjohtajilla on kyky ja halu uudistaa johtamiskäsityksiään, Tuominen painottaa.
 
 
Tietoja väitöstilaisuudesta:

Esa A.O. Tuomisen väitöskirja Yritysjohtajien arvot ja johtamiskäsitykset – Empiirinen pitkittäistutkimus Lahden seudun PK-huonekaluteollisuudesta tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 17. toukokuuta 2013 kello 12:00 alkaen luentosali 3:ssa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ossi Pesämaa Vaasan Hankenista ja kustoksena professori Antti Haahti Lapin yliopistosta.
 
 
Taustatietoja väittelijästä:

Esa Antti Olavi Tuominen (s. 1943, Ähtäri) on kirjoittanut ylioppilaaksi Alavuksen lukiosta vuonna 1963. Hän valmistui merkonomiksi Vaasan kauppaoppilaitoksesta vuonna 1965, ja valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansantaloustiede vuonna 1972. Tuominen suoritti Executive Master of Business Administration -tutkinnon Helsingin yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1988. Lisäksi hän on suorittanut oppivan laatuorganisaation koulutusohjelman Helsingin ylipoistossa vuonna 1998. Tuominen on myös sertifioitu Excellence Finland -kehitysohjelman arvioijaksi vuonna 2012.   Tuominen on toiminut 1970–1972 Tilastollisessa Päätoimistossa pankkitilastojen amanuenssina, aktuaarina ja pankkien kansantulon sektorilaskijana. Vuosina 1973–1978 hän toimi Osuuspankkien Keskusliitto ry:ssä taloudellisuusneuvontaosaston päällikkönä ja vuosina 1978–1981 Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ssä kotimaan maksuliikeosaston päällikkönä. Hän työskenteli Lahden seudun ja Päijät-Hämeen osuuspankin varatoimitusjohtajana vuosina 1981–1995. Tuominen oli vuosina 1990 – 1995 Lahden Muotoiluinstituutin hallituksen jäsen. Tämän jälkeen hän siirtyi perheyrityksen palvelukseen ja ryhtyi tutkimaan yrittäjyyttä, hyvää johtamista, laatua ja muotoilua sekä mestari-kisälli toimintamallia.

 
 
Lisätietoja
Esa Tuominen, puh. 044 0491580, esa(at)texfurn.fi

Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi

Kuvia väittelijästä voi tiedustella Lapin yliopiston viestintäpalveluista Irma Varriolta, irma.varrio(at)ulapland.fi
 
 
Julkaisun tiedot:
Esa A.O.Tuominen: Yritysjohtajien arvot ja johtamiskäsitykset. Empiirinen pitkittäistutkimus Lahden seudun PK-huonekaluteollisuduesta. Acta Universitatis Lapponiensis 255. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2013. ISBN 978-952-484-630-1. ISSN 1796-6310.
 
 
Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), puh. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup
 
 
LaY/viestintä/RJ