Kasvatustieteen maisteri Iiris Happo tarkastelee väitöskirjassaan varhaiskasvattajan asiantuntijuuden ilmenemistä ja kehittymistä päivähoidossa. Tutkimuksessa pohditaan mm. miten varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista voitaisiin kehittää.
| KM Iiris Happo tarkastelee väitöskirjassaan varhaiskasvattajan asiantuntijuutta, siihen liittyvää osaamista ja sen kehittymistä päivähoidossa.Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nykyään yli puolet suomalaislapsista osallistuu vuosittain päivähoidon palveluihin. |
 |
- Monet lapset viettävät päivähoidossa suuren osan valveillaoloajastaan, joten ei ole yhdentekevää, millainen henkilöstö toteuttaa varhaiskasvatusta, Iiris Happo toteaa.
Hapon mukaan varhaiskasvattajien asiantuntijuus rakentuu varhaiskasvatukseen ja toimintaympäristöön liittyvästä osaamisesta. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot osoittautuivat tutkimuksessa keskeisiksi ammatillisiksi taidoiksi molemmissa osaamisalueissa.
- Huomionarvoista on, että koulutuksen merkitys yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä on tutkittujen mukaan vähäinen, vaikka sen merkitys asiantuntijuuden kehittymisessä muutoin korostuukin, Happo sanoo.
Varhaiskasvattajien asiantuntijuus kehittyy yksilöllisesti ja erilaisia polkuja pitkin. Kehittymiseen vaikuttavat oma elämänhistoria, koulutus, työkokemus sekä kasvattajan henkilökohtainen ote työhön. Toimintaympäristöllä on myös merkitystä siihen, miten asiantuntijuus pääsee kehittymään.
- Kehittymistä tukevat muun muassa muutokset työympäristössä sekä haasteelliset ja vaihtelevat työtehtävät. Lisäksi avoin ja keskusteleva ilmapiiri ja toimiva palautejärjestelmä edistävät ammatillista kehittymistä, Happo sanoo.
Iiris Happo nostaa tutkimuksessaan esille useita erilaisia kehittämistoimenpiteitä varhaiskasvatuksen ammatilliselle koulutukselle, täydennyskoulutukselle ja työyhteisöille.
- Varhaiskasvatustyöhön suuntaavan koulutuksen tulisi kohdentua entistä voimakkaammin vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen. Yksilöllisten kehittämissuunnitelmien avulla täydennyskoulutusta voitaisiin eriyttää ja kohdentaa entistä paremmin vastaamaan urakehityksen eri vaiheissa olevien työntekijöiden tarpeita. Uran alkuvaiheessa olevien varhaiskasvattajien kehittymistä voitaisiin tukea kokeneemman työtoverin tuella ja ohjauksella. Lisäksi päivähoidossa kaivattaisiin säännöllistä palautejärjestelmää, Happo luettelee.
Tutkimuksen perusjoukko koostui Lapin läänin varhaiskasvattajista. Aineisto koottiin syksyllä 2003 ja se sisälsi 80 kirjoitelmaa aiheesta Minun tarinani varhaiskasvattajaksi kehittymisessäni.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
KM Iiris Hapon väitöstutkimus Varhaiskasvattajan asiantuntijuus. Asiantuntijaksi kehittyminen Lapin läänissä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 25.3.2006 klo 12.00 Castrén-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Soili Keskinen Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitokselta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä:
Iiris Happo o.s Nevanperä suoritti lastentarhanopettajan tutkinnon Oulun lastentarhanopettajaopistossa 1982. Kasvatustieteiden maisteriksi hän valmistui Lapin yliopistosta 1993. Opettajan pedagogiset opinnot hän on suorittanut 1996 Hämeenlinnan opettajakorkeakoulussa.
Iiris Happo työskenteli Rovaniemen kaupungin päivähoidossa vuosina 1982-1996. Vuosina 1996-1998 hän toimi päätoimisena tuntiopettajana Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksessa ja vuodesta 1998 lähtien hän on toiminut lehtorina Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Lapin yliopistossa hän on toiminut vierailevana luennoitsijana 2002-2003.
Lisätietoja:
Iiris Happo
puh. 040-5911186
sähköposti: etunimi.sukunimi@ramk.fi
LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi