• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Väitökset 2005
 

Väitös: Ylikansallinen tuomiovalta on välttämätöntä kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi

15.9.2005

Oikeustieteen lisensiaatti Minna Kimpimäen ajankohtaisessa väitöstutkimuksessa Universaaliperiaate kansainvälisessä rikosoikeudessa kohtaavat toisensa rikosoikeus ja kansainvälinen oikeus.

 

OTL, varatuomari Minna Kimpimäen väitöskirjassa tarkastellaan universaaliperiaatteen sisältöä, merkitystä ja kehittymistä kansainvälisessä rikosoikeudessa. Väitös kuuluu rikosoikeuden piiriin, mutta teeman käsittely on edellyttänyt perehtymistä myös kansainväliseen oikeuteen. Universaaliperiaate merkitsee valtion oikeutta tuomita henkilöitä rikoksista, jotka on tehty sen alueen ulkopuolella.  
– Universaalitoimivalta on hyödyllinen, mutta myös kiistanalainen keino vaikuttaa kansainvälisiin rikoksiin. Periaate on hyödyllinen, koska sen nojalla voidaan saattaa oikeudelliseen vastuuseen vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä silloinkin, kun heidän kotivaltionsa ei ole halukas tai kykenevä nostamaan syytettä, Minna Kimpimäki sanoo.

Toimivallan perusteella valtio voi siis ulottaa toimivaltansa rikoksiin riippumatta tekopaikasta, tekijästä tai tekopaikan lainsäädännöstä. Toimivallan perusteena on teon kansainvälinen luonne. Toimivallan käyttö on rajattu vakaviin kansainvälisiin rikoksiin, joten sen nojalla mikä tahansa valtio voi tuomita henkilöitä esimerkiksi sotarikoksista, kidutuksesta tai terroristisista teoista.          

– Esimerkiksi terroristisiin pommi-iskuihin, panttivankien ottamiseen, lentokonekaappauksiin tai sotien ja muiden kriisien yhteydessä tehtyihin siviilien murhiin, raiskauksiin ja laittomiin vangitsemisiin syyllistyneet henkilöt halutaan saattaa vastuuseen teoistaan siitä riippumatta, mihin he pakenevat, Minna Kimpimäki sanoo.

Syytetoimiin ryhtymisen on voinut aiheuttaa mm. henkilön läsnäolo valtiossa, tapauksen yleinen kiinnostavuus, tapauksen tulo viranomaisten tietoon, todisteiden saatavuus, politiikka tai yleensä syyttämispäätöksen tekevien viranomaisten tahto. Prosessien alullepanijoina ovat usein olleet rikosten uhrit ihmisoikeusjärjestöjen tukemana.

– Eri valtioissa kansainvälisistä rikoksista annetut tuomiot ovat lisänneet toivoa siitä, etteivät kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt ole täysin turvassa rikosoikeudelliselta vastuulta huolimatta ajan kulumisesta ja vallasta luopumisen yhteydessä neuvotelluista armahduksista.

Toimivallan käyttöön liittyviä ongelmia
Universaalitoimivallan käyttöön liittyy tutkimuksen mukaan myös ongelmia. Esimerkiksi rikosten toteennäyttämistä vaikeuttaa se, että keskeiset todisteet ja todistajat ovat ulkomailla. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei valtioilla ole oikeutta suorittaa kuulusteluja, pidättämisiä tai vangitsemisia toisen valtion alueella ilman kyseisen valtion suostumusta. Toimivallan käyttö voi olla haitallista myös valtioiden välisten suhteiden kannalta, koska valtio, jossa rikos on tehty ja tekijän kansalaisuusvaltio voivat vastustaa toimivallan käyttöä. Toimivallan käyttöön liittyy myös riski poliittisesti motivoituneista syytteistä ja tuomioista sekä oikeudellisten elinten riippumattomuuden puute eräissä valtioissa.

– Ongelmistaan huolimatta toimivallan käyttö on tarpeen silloin, kun vaihtoehtona olisi vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneen henkilön syyttämättä jääminen. Universaalitoimivallasta onkin muodostunut suhteellisen harvoin käytetty, mutta välttämätön työkalu kansainvälisten rikosten vastustamisessa, Kimpimäki sanoo.

Tutkimuksen lähdeaineistona ovat olleet oikeuskirjallisuuden lisäksi kansainväliset sopimukset sekä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla annetut tuomioistuinratkaisut. Teos on suunnattu kansainvälisen rikosoikeuden parissa työskenteleville ja muille alasta kiinnostuneille.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
OTL Minna Kimpimäen väitöstutkimus: “Universaaliperiaate kansainvälisessä rikosoikeudessa” tarkastetaan Lapin yliopistossa perjantaina 16.9.2005 klo 12, Castrén-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Per Ole Träskman Lundin yliopistosta ja kustoksena professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Minna Kimpimäki on valmistunut ylioppilaaksi Haukiputaan lukiosta vuonna 1990. Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 1994 ja oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1997. Varatuomarin arvo hänelle on myönnetty vuonna 2004. Minna Kimpimäki työskentelee Lapin yliopistossa rikos- ja prosessioikeuden yliassistenttina. Aiemmin hän on työskennellyt Lapin yliopistossa tutkimusapulaisen, tutkijan ja rikosoikeuden assistentin tehtävissä sekä notaarina Kemijärven käräjäoikeudessa.

Lisätietoja:
Minna Kimpimäki
Puhelin 016 341 2553
Sähköposti
minna.kimpimaki@ulapland.fi

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi

 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK