Väitös: Yliopistojen tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttää nykyistä vahvempaa johtamista
13.2.2015
Tuoreen väitöksen mukaan yliopistojen tutkimus- ja innovaatiotoiminta kaipaa systemaattisempaa ja aktiivisempaa johtamista eri tasoilla. Toimintaa hankaloittaa se, etteivät valtion yliopistoille kohdistamat ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät tue yliopistojen uudistunutta asemaa. Ajattelu- ja toimintatavan muutos kohti yritysmäisempää, tulosvastuullisempaa ja managerialisempaa suuntaa on haasteistaan huolimatta välttämätöntä, ilmenee HTM Maria Virranniemen väitöstyössä.
Yliopistoilta odotetaan yhä vahvempaa osallistumista yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Myös tutkimusyksiköt etsivät yhä enemmän uusia sosiaalisia ja teknillisiä tuote- ja palveluinnovaatiomahdollisuuksia perinteisten tieteen kehitykseen tähtäävien innovatiivisten tutkimusavausten lisäksi. Vuorovaikutuksen toteutumisessa on kuitenkin monin osin haasteita tutkimusorganisaatioiden johtamisen näkökulmasta.
– Nykyisellään valtionhallinnon yliopistoihin kohdistamat ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät eivät tue markkinaohjautuvan, yritysmäisen ajattelu- ja toimintatavan omaksumista parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa voidaan ohjata poliittisen päätöksenteon kautta, mutta vain epäsuorasti ja kontekstuaalisesti, Maria Virranniemi sanoo.
Virranniemen mukaan tutkimusorganisaatioissa tulisikin vahvistaa erityisesti innovaatiojohtamista. Innovaatio tulisi nähdä laaja-alaisesti uutena ideana, tuotteena tai käytäntönä, jolla tavoitellaan laadullista, yhteiskunnallista tai taloudellista hyötyä. Tutkimusyksiköille ja tutkijoille tulisi Virranniemen mukaan mahdollistaa osallistuminen innovaatioiden synnyttämiseen luopumatta korkeatasoisen perustutkimuksen tekemisestä.
– Yliopistoissa on jo hyvin innovaatiotoimintaa, mutta myös paljon käyttämätöntä potentiaalia. Merkittävimpiä haasteita ovat yhtenäisen näkemyksen rakentaminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen yliopiston sisällä akateemikkojen kesken ja sitoutuminen innovointiin, Virranniemi lisää.
Vuorovaikutus ja yhteistyö toiminnan jatkumisen edellytyksiä
Yliopiston tuottamat tutkimustulokset siirtyvät käytäntöön monia reittejä pitkin, ja niiden vaikutukset ovat monitahoisia. Vaikutusten arvioiminen on hankalaa, ja Maria Virranniemen mukaan nykyisellään niitä ei osatakaan arvioida riittävästi. Tutkimustulosten hyödyntäminen edellyttää vuorovaikutteista yhteistoimintaa monien eri toimintojen ja toimijoiden kanssa:
– Tutkimusyksiköiden selviytymiselle ja menestymiselle on olennaista ulkoinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Yhteistyön avulla voidaan paikata puuttuva osaaminen sekä strategisesti parantaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Yhteistyön rakentaminen ja johtaminen ovat kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, jota lyhytjänteinen rahoitus ei tue, Virranniemi toteaa.
Virranniemen väitöstutkimuksessa ilmeni lisäksi, että perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä tulisi vahvistaa, sillä parhaimmillaan ne tukevat toisiaan. Kyse on erilaisten tutkimusmuotojen, perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja innovoinnin yhdistymisestä, tutkimuksen ja innovoinnin välisen suhteen tiivistymisestä.
– Tämä merkitsee käytännössä erilaisten tavoitteiden – tieteen kehittymisen, käytännön ratkaisujen, uusien ideoiden, tuotteiden ja käytänteiden syntymisen – yhteensovittamista sekä tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden ja soveltajien, kuten yritysten ja loppukäyttäjien, kesken, Virranniemi täsmentää.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
HTM Maria Virranniemen väitöskirja TUTKIMUS- JA INNOVAATIOJOHTAMINEN suomalaisissa yliopistoissa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 20. helmikuuta 2015 kello 12.00 alkaen Lapin yliopiston luentosalissa 3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittelijänä toimii emeritus tutkimusprofessori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
Taustatietoa väittelijästä:
Maria Virranniemi (s. 1983 Posiolla) on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2002 Kuusamon lukiossa. Hän valmistui hallintotieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2006.
Virranniemi on työskennellyt tutkijakoulutettavana Korkeakoulutalouden, -hallinnon ja -johtamisen tutkijakoulussa vuosina 2007–2009 sekä julkishallinnon assistenttina ja projektipäällikkönä Lapin yliopistossa. Hän on lisäksi toiminut projektipäällikkönä työvoimapoliittisessa Portti työelämään -hankkeessa Kuusamon Liikekeskusyhdistyksessä. Parhaillaan Virranniemi toimii henkilöstöpäällikkönä Pölkky-yhtymässä.
Lisätietoja:
Maria Virranniemi
p. 040 848 3783
maria.virranniemi(at)polkky.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi
Julkaisun tiedot:
Maria Virranniemi: TUTKIMUS- JA INNOVAATIOJOHTAMINEN suomalaisissa yliopistoissa. Acta Universitatis Lapponiensis 292. Lapin yliopisto: Rovaniemi 2014. ISBN (nid.) 978-952-484-781-0, ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 160. ISBN (pdf) 978-952-484-782-7, ISSN (pdf) 1796-6310.
LaY/Viestintä/RJ