Oikeustieteen maisteri Leena Heinämäki tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansainvälisen oikeuden keinoja taata alkuperäiskansoille oikeus harjoittaa perinteisiä, luontoon läheisesti liittyviä elinkeinojaan ja elämäntapaansa. Erityisesti tutkimuksessa arvioidaan globaalien ympäristömuutosten, kuten ilmastonmuutoksen, vaikutuksia arktisten alkuperäiskansojen luonnon käyttöön, kulttuuriin ja oikeuksiin.

Leena Heinämäki toteaa, että alkuperäiskansojen oikeus kulttuuriin on tunnustettu useissa oikeudellisesti sitovissa valtioiden välisissä sopimuksissa.

– Kansainvälisessä oikeuskäytännössä tätä oikeutta on sovellettu myös tapauksissa, joissa jokin ympäristöllinen tekijä uhkaa alkuperäiskansojen kulttuurisia oikeuksia. Lisäksi ihmisoikeuksien toteutumista valvovat elimet ovat todenneet, että alkuperäiskansojen erityisten kulttuuristen oikeuksien lisäksi myös useita yleisiä, kaikkia ihmisiä koskevia oikeuksia, kuten oikeutta elämään, terveyteen tai omaisuuteen, joudutaan soveltamaan laajennetusti alkuperäiskansoja koskevissa tapauksissa heidän läheisen luontosuhteensa takia, Heinämäki tarkentaa.

Esimerkiksi kansainvälisen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen valvontaelin on todennut, että mikäli valtio haluaa harjoittaa ympäristöä muuttavaa toimintaa alkuperäiskansojen asuttamilla mailla, valtio on velvollinen turvaamaan sen, että alkuperäiskansojen perinteinen maankäyttö pystyy säilymään elinkelpoisena.

– Kansainvälisten sopimusten sisältö ja oikeustapaukset ovatkin tulkittavissa niin, että alkuperäiskansojen ympäristölliset ihmisoikeudet suojaavat heitä mitä tahansa haitallista ympäristömuutosta vastaan, josta valtion voidaan katsoa olevan vastuussa, tutkija tiivistää.

Globaalin ympäristövastuun osoittaminen haastavaa

Ympäristölliset muutokset haittaavat usein pitkäaikaisesti tai pysyvästi alkuperäiskansojen mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja. Esimerkiksi arktisten alkuperäiskansojen pyyntikulttuuri on jo nyt paikoitellen vaarassa.

– Ilmastonmuutos asettaa aivan uudenlaisen haasteen myös ihmisoikeuksia valvoville elimille. Paikallisissa ympäristötapauksissa on helppo osoittaa tietyn valtion vastuu, kun taas globaaleissa ympäristökysymyksissä tämä on erittäin haastavaa, jollei peräti mahdotonta, Leena Heinämäki sanoo.

– Tästä on esimerkkinä inuittien kanne Yhdysvaltoja vastaan Amerikan ihmisoikeustoimikuntaan, joka ei kyennyt toteamaan riittävää yhteyttä ilmastonmuutoksen ja inuittien ihmisoikeuksien välillä, vaikka paikallisissa ympäristötapauksissa sama toimikunta on tehnyt erittäin edistyksellisiä tulkintoja alkuperäiskansojen ympäristöllisistä oikeuksista.

Alkuperäiskansat nykyistä laajemmin mukaan ympäristöpäätöksentekoon

Alkuperäiskansojen mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristölliseen päätöksentekoon pitäisikin tutkimuksen mukaan parantaa.

– Vaikka alkuperäiskansojen oikeus osallistua päätöksentekoon on turvattu yksiselitteisesti kansainvälisissä ihmis- ja ympäristöoikeuden elimissä, kansainvälisen oikeusjärjestelmän valtiokeskeinen rakenne aiheuttaa sen, ettei osallistumisoikeus toteudu kansainvälisessä ympäristöä koskevassa päätöksenteossa, Leena Heinämäki painottaa.

Alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksia päätöksentekoon voitaisiin parantaa – hajottamatta kuitenkaan kansainvälisen oikeuden peruspilareita, kuten valtiosuvereniteettia – ottamalla laajasti käyttöön Arktisen neuvoston päätöksentekojärjestelmä.

– Arktisessa neuvostossa alkuperäiskansojen järjestöille on turvattu ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon esittämällä lausuntoja ja kannanottoja arktisen luonnon suojeluun ja alkuperäiskansojen intresseihin liittyvissä asioissa, Heinämäki toteaa.

Tutkija korostaa, että alkuperäiskansojen osallistumisoikeudet kytkeytyvät tiiviisti heidän yleiseen kansainvälisoikeudelliseen asemaansa. Sen vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan myös alkuperäiskansojen oikeusaseman kehittymistä kohti itsemääräämisoikeutta ja pohditaan, millaisia velvoitteita itsemääräämisoikeuden tunnustaminen voisi tuoda alkuperäiskansoille.

– Mitä enemmän alkuperäiskansoille annetaan valtaa, sitä enemmän he saavat myös vastuuta. Ympäristöllisissä kysymyksissä tämän tulee heijastua kestävänä ympäristönkäyttönä. Alkuperäiskansoilla onkin ainutlaatuinen mahdollisuus olla muokkaamassa globaaleja ympäristöarvoja eettisempään suuntaan, mikäli he sitoutuvat myös käytännössä kansainvälisillä foorumeilla peräänkuuluttamaansa rooliin äiti-Maan suojelijoina.

Leena Heinämäki on tehnyt väitöskirjansa Arktis-tutkijakoulussa, joka on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen koordinoima valtakunnallinen, arktisiin kysymyksiin keskittynyt tutkijakoulu.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Oikeustieteen maisteri Leena Heinämäen väitöskirja The Right to Be a Part of Nature: Indigenous Peoples and the Environment tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 7. toukokuuta 2010 klo 12 Esko ja Asko -salissa (F-siipi, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Malgosia Fitzmaurice Queen Mary University of Londonista ja kustoksena Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:

Leena Heinämäki (s. 1974 Nivalassa) valmistui ylioppilaaksi Nivalan lukiosta 1993. Hän valmistui oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2001.

Työurallaan Heinämäki on toiminut tutkijana Lapin yliopiston Arktisen keskuksen alaisessa Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa vuodesta 2001 alkaen.

Lisätietoja:
Leena Heinämäki, p. 040 723 3457, 040 484 4280, leena.heinamaki(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Leena Heinämäki: The Right to Be a Part of Nature: Indigenous Peoples and the Environment. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2010. Acta Universitatis Lapponiensis 180. | ISBN 978-952-484-367-6. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/julkaisut

LaY/Viestintä/SV