YTM Piritta Parkkari tarkastelee johtamisen väitöskirjassaan yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden käytäntöjä. Parkkari esittää, että vaikka yrittäjyyden edistäminen näyttäytyy usein itsestään selvänä tavoitteena, tulisi sitä tarkastella kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että yrittäjyyden edistämisellä on vaikutuksia siihen, miten yrittäjyys ymmärretään ja millainen yrittäjyys nähdään haluttavana.
Yrittäjyyteen liittyvää toimintaa on nykyään runsaasti ja yrittäjyys, erityisesti kasvuhakuiset startupit, on runsaasti esillä keskusteluissa. Tutkimuksessaan Parkkari kuitenkin kehottaa refleksiivisyyteen yrittäjyyden edistämisen suhteen, jotta ymmärretään, mitä toiminta mahdollistaa ja sulkee ulkopuolelleen. Hän herättelee kysymyksiä siitä, kuka saa edistää yrittäjyyttä ja millaisia ymmärryksiä yrittäjyydestä tullaankaan edistäneeksi.
Opiskelijoiden ja muiden nuorten aikuisten rooli yrittäjyyden edistämisessä ei ole saanut keskusteluissa riittävästi huomiota. Parkkari tarkasteleekin etnografisessa tutkimuksessaan viime vuosina Suomessa levinneitä yrittäjyyttä edistäviä Entrepreneurship Society -yrittäjyysyhteisöjä, joissa opiskelijat ja muut nuoret aikuiset järjestävät vapaaehtoisvoimin yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia ja tapaamisia.
— Halusin ymmärtää, mistä opiskelijavetoisissa yrittäjyysyhteisöissä on kyse ja mitä niiden toiminta kertoo yrittäjyyden ilmiöstä ja yrittäjyyden kulttuurisesta roolista. Tutkimuksessani havainnoin ja osallistuin itse näiden yhteisöjen toimintaan, Parkkari kertoo.
Parkkari huomasi väitöstutkimuksessaan, miten yrittäjyyden edistäminen tulee ymmärretyksi eri tavoin. Esimerkiksi aluekehitysorganisaatiot saattavat asettaa tavoitteeksi uusien yritysten ja työpaikkojen luomisen, kun taas opiskelijavetoinen organisaatio saattaa pitää tärkeänä ihmisten tuomista yhteen ja yrittäjämäisen ilmapiirin luomista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten kasvu- ja teknologiakeskeinen ’startup-yrittäjyys’ muodostui ihanteellisena pidetyksi yrittäjyyden muodoksi, jota tutkitut organisaatiot edistävät.
— Tämä ihanne yhtä aikaa pitää yllä stereotyyppisiä sankariyksilöitä korostavia mielikuvia yrittäjyydestä, mutta myös rikkoo niitä korostamalla tiimien merkitystä yrittäjyydessä, Parkkari huomauttaa.
Tutkimusta tehdessään Parkkari huomasi, miten Suomessa opiskelijat ovat aktivoituneet juuri startup-yrittäjyyden edistämisessä ja Entrepreneurship Society -yrittäjyysyhteisöjen verkoston jäsenet hahmottavat itsensä jopa opiskelijavetoisena yhteiskunnallisena liikkeenä.
— On kiinnostavaa, että opiskelijat työskentelevät juuri yrittäjyyden parissa, toteaa Parkkari.
Hän huomasi, miten yrittäjyys näyttäytyy milleniaalisukupolvelle tapana muuttaa maailmaa. Yrittäjyyden edistämiseen liittyvässä toiminnassa halutaan irtisanoutua politiikasta ja uskotaan siihen, että yrittäjämäisellä ’tekemisellä’ saadaan aikaan suurempi muutos.
— Yrittäjyysyhteisöjen jäsenet näyttäytyvätkin ihmisinä, jotka uskovat omaan kykyynsä muuttaa maailmaa. Kääntöpuolena uskossa siihen, että ’kaikki on omissa käsissäsi’, on yksilön yrittäjämäisen toimijuuden ylikorostaminen. Tällöin saatetaan yksilöllistää niin onnistumiset kuin epäonnistumiset ja unohtaa se, miten vakiintuneet käytännöt vaikuttavat yksilöiden toimintamahdollisuuksiin, toteaa Parkkari.
Parkkari havaitsi kuitenkin, että yrittäjyyden ympärillä työskentely mahdollistaa miellyttäviä kokemuksia, kuten joukkoon kuulumista, uuden oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista sekä tunteen siitä, että ollaan muuttamassa maailmaa. Yrittäjyyden edistämisen arkinen tekeminen siis toisaalta myös mahdollistaa ihmisten tuomisen yhteen ja sitä kautta saattaa mahdollistaa kollektiivisen toiminnan.
Parkkari kehottaa yrittäjyyden edistämisen parissa toimivia kohdistamaan kritiikin käytäntöihin eli vakiintuneisiin tekemisen ja puhumisen tapoihin.
— On tärkeää katsoa oman toiminnan tahattomiakin seurauksia. Millaista kuvaa yrittäjyydestä tullaan edistäneeksi ja millaista maailmaa omalla tekemisellä luodaan? Muodostuuko esimerkiksi toiminnassa sellaisia ihanteita, jotka jättävät tietynlaisia ideoita tai ihmisiä ulkopuolelle?
Väitöstilaisuus
YTM Piritta Parkkarin väitöskirja ”Doing Entrepreneurship Promotion: A Critical, Practice Theoretical Study of Entrepreneurship” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona toukokuun 29. päivänä 2019 klo 12, luentosali 3. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena dosentti ja yliopistolehtori Pikka-Maaria Laine Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä. Lämpimästi tervetuloa!
Väitöstä on mahdollista seurata striimin välityksellä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Tietoa väittelijästä
Piritta Parkkari (s. 1988 Tampereella) kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2012 Lapin yliopistosta pääaineenaan johtaminen. Parkkari siirtyi pian valmistumisen jälkeen tekemään väitöskirjatutkimusta. Parkkari on työskennellyt pääosin apurahatutkijana, mutta myös Lapin yliopiston palveluksessa. Tutkimuksen ohella hän on opettanut, koordinoinut sekä ollut mukana yrittäjyyttä edistävässä yhteisössä ja perustamassa osuuskuntaa.
Lisätietoja
Piritta Parkkari
piritta.parkkari(at)ulapland.fi/piritta.parkkari(at)gmail.com
0407763774
Julkaisun tiedot
Piritta Parkkari: Doing Entrepreneurship Promotion: A Critical, Practice Theoretical Study of Entrepreneurship. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 262, ISBN 978-952-337-153-8, ISSN 1796-6310, Lapin yliopisto, Rovaniemi 2019.
Elektronisen väitöskirjan pysyvä osoite
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-153-8