Työntekijät vaikuttavat mediassa muun muassa antamalla haastatteluita radioon, kirjoittamalla lehti- tai blogikirjoituksia sekä sosiaalisessa mediassa. He viestivät julkisuuteen sosiaalipalveluista, työn onnistumisista ja epäkohdista. Kuluneen talven aikana julkisuudessa on keskusteltu vanhustenhuollon, kehitysvammahuollon sekä lastensuojelun epäkohdista. Näissä sosiaalihuollon palveluissa työskentelee sosiaalialan ammattilaisia, joilla on lakisääteinen ja ammattieettinen velvollisuus ilmoittaa, mikäli havaitsevat palvelun laadussa puutteita. Työntekijät paljastavat työyhteisön epäkohtia julkisuuteen viimeisenä keinonaan, jota edeltää epäkohtien ratkaisupyrkimykset työyhteisön sisällä.

— Alalla työskennellään muun muassa vammaisten, lasten, vanhusten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista ja köyhyydestä kärsivien ihmisten parissa. Asiakastyötä tekevät sosiaalialan ammattilaiset havaitsevat systemaattisesti toistuvat ja rakenteelliset epäkohdat, jotka heikentävät ihmisten oikeuksia sekä heidän auttamistaan. Alan ammattietiikka ja lainsäädäntö edellyttävät työntekijöiltä toimintarakenteiden kehittämistä, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämistä ja epäoikeudenmukaisuuksien julki tekemistä. Palvelujärjestelmän epäkohtien ja onnistumisten julkituominen on osa sosiaalipoliittista palautejärjestelmää, Tiitinen toteaa.

Tutkimus osoittaa, kuinka organisaatioiden sisäisissä kamppailuissa voidaan vaientaa tiedonkulkua palveluiden tilasta sekä kriittisesti tarkastelevia ja muutokseen pyrkiviä näkökulmia. Näiden havaintojen kuuleminen on tärkeää, sillä alan asiakkailla on harvoin mahdollisuuksia puolustaa omia oikeuksiaan ja vaatia rakenteellisia muutoksia.

—Työn epäkohtien paljastamiseen liittyy vaientamista. Vaientaminen on sananvapauden estämistä tai hankaloittamista, jota toteutetaan työyhteisössä. Vaientamisen pyrkimyksenä on ylläpitää hiljaisuuden kulttuuria tai piilottaa epäkohtia. Epäkohtien paljastaminen ja vaientaminen ovat prosesseja, joiden kesto ja mittavuus vaihtelevat tilannekohtaisesti, Tiitinen kertoo.

Vaientamisessa pyritään estämään työntekijöitä jakamasta tietoa epäkohdasta, keräämästä todisteita siitä ja suunnittelemasta epäkohdan paljastamista työyhteisön ulkopuolisille. Tiitisen mukaan vaientaminen tapahtuu kontrolloimalla tiedonkulkua ja keskustelukanavia, harhauttamalla ja viivästyttämällä epäkohtien ratkaisemista, häpäisemällä ja mitätöimällä epäkohtien paljastajaa, pelottelemalla seurauksilla ja rankaisemalla epäkohdan paljastamispyrkimyksistä. Vaientaminen voi olla yksittäisiä vaientavia tekoja tai työyhteisön vallitseva viestinnällinen tila.

Vaikka vaientaminen ei kohdistu kaikenlaiseen viestintään ja vaikuttamiseen, vaivaa hiljaisuuden kulttuuri sosiaalialaa. Hiljaisuus johtuu siitä, että julkishallinnon sosiaalialan organisaatiot vierastavat avointa julkista keskustelua, pyrkivät keskittämään ja kontrolloimaan viestintää, eivätkä tunnista sosiaalialan ammattilaisten mediavaikuttajaroolia.

— Alan ammattilaiset vetäytyvät julkisuudesta, koska he pelkäävät huomion kohteeksi asettumista, vihapuhetta ja väärinymmärretyksi joutumista. Lisäksi sosiaalialan ammattilaiset kipuilevat mediatoimitusten näkökulmapainotusten kanssa, eivätkä aina luota toimittajiin. Mediavaikuttaminen kilpailee työntekijöiden työajasta asiakastyön kanssa, Tiitinen toteaa.

Alalla on epätietoisuutta työntekijän sananvapaudesta ja viestintään liittyy ristiriitaisia käsityksiä sekä toimintamalleja. Sosiaalialan mediavaikuttamiseen liittyvä kamppailu sananvapaudesta on jatkuvaa, mutta monelle silti näkymätöntä. Se tulee näkyväksi niille, jotka pyrkivät aktiivisesti viestimään ja vaikuttamaan.

Katso myös väitökseen liittyvät videot:

Väitöstiedote lapsille: https://www.ulapland.fi/TiitinenVideo1

Kamppailu sananvapaudesta: https://www.ulapland.fi/TiitinenVideo2 

Tietoa väitöstilaisuudesta

Laura Tiitisen väitöskirja “Kamppailu sananvapaudesta: sosiaalialan ammattilaisen toiminta ja valtasuhteet mediavaikuttamisen kentällä” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 30.3.2019 klo 12, Esko ja Asko -salissa (F-siipi), Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Petronellassa. Lämpimästi tervetuloa!

Väitöstä on mahdollista seurata striimin välityksellä: https://www.youtube.com/watch?v=CxrtWW6gmQ4

#tiitisenväitös #kamppailusananvapaudesta  

Tietoa väittelijästä

Laura Tiitinen (s. 1979 Kirkkonummella) kirjoitti ylioppilaaksi Minna Canthin ilmaisutaitolukiosta Kuopiosta, jonka jälkeen hän opiskeli matkailupalveluiden tuottajaksi. Hän asui monilla paikkakunnilla eri puolella Suomea ja työskenteli matkailualalla sekä muissa asiakaspalvelutehtävissä kuten blackjack -pelinjakajana, laivasiivoajana ja kirvesmuseon oppaana. Tiitinen valmistui sosiaalityöntekijäksi Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2009. Hän työskenteli Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuosina 2010-2017, sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tohtoriohjelman sekä pohjoismais-baltialaisen tohtorikoulutusverkoston koordinattorina, tutkijana ja sosiaalityön yliopisto-opettajana. Hän on toiminut aktiivisena sosiaalialan vaikuttajana kirjoittaen blogi- ja lehtikirjoituksia sekä kiertänyt kouluttamassa sosiaalialan opiskelijoita ja ammattilaisia. Sosiaalialalla hän on työskennellyt muun muassa päihde- ja mielenterveystyössä sekä vammaisten kuntoutuksen ja asumisen parissa. Vuodesta 2018 lähtien hän on työskennellyt sosiaalityöntekijänä Rovaniemen kaupungin erityisryhmien asumispalveluissa.

Lisätietoja:

Laura Tiitinen
laura.tiitinen@gmail.com

Tietoa julkaisusta:

Laura Tiitinen: Kamppailu sananvapaudesta: sosiaalialan ammattilaisen toiminta ja valtasuhteet mediavaikuttamisen kentällä, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 259, ISSN 1796-6310, ISBN 978-952-337-147-7.

Väitös on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-147-7