Massavahingot ovat moninaisia: sellaisia ovat esimerkiksi suunnitteluvirheestä johtuvat viat autossa, tehtaan päästöt lähiympäristössä, kartellin luomat yli- tai alihinnat sekä sijoittajien tappiot, jotka johtuvat pörssiyhtiön harhaanjohtavasta markkinoinnista. Suomessa eri sääntelyaloille on luotu erityisiä korvausjärjestelmiä ja riidanratkaisumekanismeja, jotka muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden.

OTM Jaakko Markus kartoittaa ja arvioi väitöstutkimuksensa aluksi keinoja, jotka voivat toimia riita-asian oikeudenkäynnin vaihtoehtoina ja siten edistää oikeusturvan toteutumista. Oikeussuojajärjestelmä on aukollinen muun muassa kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausasioissa, joiden käsittelyyn ei ole kovin osuvia vaihtoehtoisia keinoja. Niinpä esimerkiksi raakapuun ostokartellin (1997–2004) paljastuttua arviolta yli 99 % niistä metsänomistajista, joilla oli mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta kartellin vuoksi, ei ryhtynyt siihen.

– Vaihtoehtojen puuttuessa massavahingoista johtuvat vaatimukset päätyvät toisinaan tuomioistuinten käsiteltäviksi. Tällöin käsittelyä voidaan tehostaa niin, että samassa oikeudenkäynnissä ratkaistaan lukuisten korvausvaatimusten kohtalo. Tähän on erilaisia menettelyllisiä keinoja, joista tunnetuin lienee ryhmäkanne. Suomessa ryhmäkanteesta on kuitenkin säädetty niin rajoittavalla tavalla, ettei yhtäkään ole vielä nähty, Markus toteaa.

Markus keskittyykin väitöstutkimuksessaan toisenlaiseen keinoon, niin kutsuttuun joukkoprosessiin. Siinä lukuisat vahingonkärsijät ryhtyvät kantajiksi, käyttävät samaa asianajajaa ja pyrkivät kanteidensa yhteiskäsittelyyn.

– Joukkoprosessi tuottaa tulkintaongelmia, sillä Suomessa oikeudenkäyntilainsäädäntö ja asianajajien tapaohjeet on kirjoitettu lähinnä sellaisia oikeudenkäyntejä varten, joissa on yksi kantaja ja yksi vastaaja, Markus kertoo.

Markus jäsentelee tutkimuksessaan avoimia tulkintakysymyksiä oikeusperiaatteiden avulla ja pyrkii muotoilemaan tulkintasuosituksia tuomareille ja asianajajille.

– Asetelma on jännitteinen, koska tarkoituksenmukaisuus puoltaisi hyvinkin kaavamaista ja keskittävää menettelyä, joka kuitenkin olisi ristiriidassa kunkin kantajan määräysvallan kanssa. Nykyisen sääntelyn vallitessa myös joukkoprosessi herkästi muodostuu hitaaksi ja melko kalliiksi, ja oikeuksiin pääsy jää yhä keskinkertaiselle tasolle, Markus arvioi.

Nykyisen oikeustilan kartoituksen ja tulkinnan ohella Markus osallistuu tutkimuksellaan oikeuspoliittiseen keskusteluun siitä, kuinka kotimaista oikeudenkäyntilainsäädäntöä voitaisiin muuttaa. Hän hahmottelee sääntelyvaihtoehtoja, niitä puoltavia ja vastustavia argumentteja sekä lainvalmistelussa huomioitavia kysymyksiä.

– Lainsäätäjä voisi esimerkiksi helpottaa ryhmäkanteiden nostamista tai siirtää eräät massavahinkoasiat käräjäoikeuksilta markkinaoikeudelle. Valintojen tekeminen on toki lainsäätäjän asia, Markus sanoo.

Tietoja väitöstilaisuudesta

OTM Jaakko Markuksen akateeminen väitöskirja Oikeuksiin pääsy massavahinkotilanteissa. Prosessioikeudellinen tutkimus kollektiivisista oikeussuojakeinoista, erityisesti kanteiden yhteiskäsittelystä tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa perjantaina 3. kesäkuuta 2022 klo 12 alkaen. Lisätiedot väitöstilaisuudesta

Tietoja väittelijästä

Jaakko Markus on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2017. Sittemmin hän on toiminut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa tutkijana sekä julkaissut artikkeleita prosessioikeuden ja sääntelyteorian alalta.

Lisätietoja

Jaakko Markus, jaakko.markus (at) ulapland.fi

Julkaisun tiedot

Jaakko Markus: Oikeuksiin pääsy massavahinkotilanteissa. Prosessioikeudellinen tutkimus kollektiivisista oikeussuojakeinoista, erityisesti kanteiden yhteiskäsittelystä. Suomalainen Lakimiesyhdistys A 347. ISBN 978-951-855-425-0. Julkaisu on hankittavissa ja luettavissa kustantajan kotisivujen kautta: https://www.lakimiesyhdistys.fi/